Kategoriat
Uncategorized

Fridays for Future vastaan turveala?

Turveala osoittaa tänään, 30.4., mieltään Helsingissä. He vastustavat energiaturpeen veronkorotusta ja vaativat turpeen luokittelun muuttamista uusiutuvaksi energialähteeksi. Heidän mukaansa se on ratkaisu alan ahdinkoon. Mielenosoitus mainostaa vahvasti kansalaisaloitetta, joka tähtää juuri tähän.

 

Me ymmärrämme turvealan työntekijöiden suuttumuksen, ahdistuksen ja pelon tulevasta. Ymmärrämme tarpeen osoittaa mieltä, ja sen, mistä tämä kaikki kumpuaa. Emme voi kuitenkaan seistä mielenosoituksen tavoitteen takana. Turveala tulee ajaa alas, mutta siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Fridays for Future Suomi yhtyy kuitenkin turvealan vaatimukseen: hallituksen tulee kantaa tästä vastuu.

 

Mitään energiamuotoa ei voida julistaa poliittisella päätöksellä vähäpäästöiseksi, jos se ei sitä ole. Turve tuottaa noin 12 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, eikä päästöjä uudelleenluokittelulla ajeta alas. Uusiutumistahti ei siis ole ongelma, vaan päästöt. Nämä vähenevät lopettamalla turpeenpoltto, eivätkä Suomen hallituksen julistukset vaikuta tämän energiamuodon päästöihin. Uusiutuvuus ei automaattisesti siis tarkoita vähäpäästöistä. Uusiutuu mihin tahtiin tahansa, turpeenpolton päästöt ovat liian korkeat, jotta sitä voisi jatkaa kestävässä yhteiskunnassa.

 

On ollut jo kauan tiedossa, ettei turpeenpoltolla ole tulevaisuutta. Reilu siirtymä muille aloille olisi voitu aloittaa hyvissä ajoin, mutta päättäjät valitsivat toimia toisin. Nyt alan tilanne muistuttaa enemmänkin vapaapudotusta, kaikista sille suoduista tuista huolimatta.

 

Nyt pitäisi tukea turvealan työntekijöitä siirtymässä uusiutuville aloille, jotka ovat tulevaisuus turpeen jälkeen. Valtion apu tässä on tärkeää, ja sen on taattava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Ensimmäinen vaihe tässä on selkeä linjaus turpeen energiakäytön lopettamisesta. Esimerkiksi Irlannissa, jossa turvetta on käytetty polttoaineena jo ennen Suomea (https://www.hs.fi/talous/art-2000006446466.html), on linjattu turpeenpolton päättyvän vuoteen 2023 mennessä. Suomessa turpeenpoltolle ei ole asetettu selkeää päättymispäivämäärää.

 

Tämän jälkeen valtio voi tukea siirtymää muun muassa tarjoamalla uudelleenkoulutusta turvealan työntekijöille sekä rahaa soiden ennallistamiseen. Irlannissa rahaa on käytetty myös esimerkiksi pitkospuiden rakentamiseen suoalueille, mikä tuo soiden luontoympäristön paikallisten saavutettaviin. Siirtymää voidaan rahoittaa esimerkiksi EU:n kestävän siirtymän rahaston avulla. On kuitenkin selvää, että turvealaa ei voi, eikä sitä tule pelastaa.

 

Ilmastovaikutusten lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös turpeennoston muut ympäristövaikutukset: Suomessa pesivästä 20 suolintulajista peräti 12 on uhanalaisia.  1980-luvun alun jälkeen kannat ovat jopa puolittuneet. Syitä tähän ovat soiden ojitus, ilmastokriisi ja turvetuotanto. Suomessa uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa kasvamistaan, ja nykyään jopa joka toinen lintu Suomessa on luokiteltu uhanalaiseksi. (https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf)

 

Suomalaisen suoluonnon suojelulla on tärkeä merkitys koko Euroopan biodiversiteetille: Suomeen on kerääntynyt suuri osa Euroopan suolinnustosta, sillä Suomi on ollut ennen soinen maa. Iso osa luonnonmukaisista soista on kuitenkin tuhottu, ja koskemattomista soista on jäljellä enää rippeet. Uhanalaistumisen pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden huomiointia jokaisessa asiassa.

 

Usein kuulee mainittavan, että kotimaisen turvetuotannon alasajo tarkoittaa venäläisen hakkeen lisäämistä. Näin ei tarvitse olla. Vetoammekin hallitukseen, jotta se asettaisi selkeät raamit tälle kehitykselle: polttoon perustuvat ratkaisut eivät ole kestävä vaihtoehto. Tilalle on saatava aidosti kestäviä energialähteitä.

 

Lisäksi kuulee vedottavan huoltovarmuuteen. On totta, että Suomeen tuodaan paljon sähköä ulkomailta. Taloudellisesti tämä on kuitenkin järkevää: omavaraisuus, johon Suomi kyllä halutessaan pystyisi, tulisi kalliiksi kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille. Se ei olisi siis järkevää. Suurin osa Suomeen tuotavasta sähköstä tulee Ruotsista, jossa se tuotetaan edullisesti vesivoimalla. (https://yle.fi/uutiset/3-11103633)

 

“Poliittisten päätösten takia kotimainen turve on menettänyt kilpailukykynsä.”

Tämä turvealan mainostaman kansalaisaloitteen toteama pitää osittain paikkansa, ja näin tulee ollakin. Suurempi syy on kuitenkin kansainvälinen päästökauppa, joka juontaa juurensa siihen samaan syyhyn, minkä takia turpeenpoltosta pitää luopua: ilmastokriisiin. Me emme voi jatkaa saastuttavan alan tukemista. Sen sijaan meidän tulee tukea ihmisiä, jotka nyt kärsivät päättäjien vitkuttelusta. Ala tulee ryminällä alas kansainvälisen yhteisön alkaessa vihdoin heräillä ilmastokriisiin. Voimme vain toivoa, että tällä kertaa päättäjät kantavat vastuunsa.