Kategoriat
Avoin kirje

Save our Sommer / Suojellaan Sommeria

SUOMEKSI (in English below)

Me allekirjoittaneet vaadimme Sommer Ackermanin karkotuspäätöksen perumista. Sommer tulee valittamaan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja valitus on hyväksyttävä. Sommer on yhteisöjemme ja yhteiskuntamme tärkeä ja arvostettu jäsen, jonka karkottaminen on osoitus Suomen maahanmuuttojärjestelmän puutteista ja epäoikeudenmukaisuudesta.

Maahanmuuttovirasto päätti 16.10. karkottaa Sommer Ackermanin. Sommer on vuonna 1997 syntynyt Iso-Britannian kansalainen, joka on asunut Suomessa vuodesta 2019. Sinä aikana hän on muun muassa työskennellyt luomumaataloudessa ja metsäkartoittajana, ollut aloitteellinen ja inspiroiva kansalaisvaikuttaja Suomen ja EU:n maatalous- ja metsäpolitiikassa sekä aloittanut opiskelemaan maatalouden ammattiin, joka vauhdittaa kestävyysmurrosta.

Virallinen syy karkotukselle on liian pienet varat: Sommer sai opintojensa alussa toimeentulotukea, jota Maahanmuuttoviraston viranomaiset olivat neuvoneet häntä hakemaan. Hän siis eli hetken tuilla, kuten valtaosa Suomen opiskelijoista. Tämän vuoksi Maahanmuuttovirasto katsoo, että Sommerin toimeentulo on riippuvainen Suomen sosiaaliturvasta, eikä hänen varallisuutensa ole riittävä oleskeluluvan saamiseksi.  Perustelu ei kuitenkaan ole johdonmukainen, sillä Sommer on tällä hetkellä täysin riippumaton sosiaaliturvasta ja kykenee elättämään itsensä luontokartoituksista ja ymparistöjärjestöissä työskentelemisestä saamillaan tuloilla. Maahanmuuttolainsäädäntö, jonka puitteissa ei voida taata oleskelulupaa Sommerin asemassa oleville henkilöille, ei ole oikeudenmukainen.

Karkotus Iso-Britanniaan riistää Sommerin ystävien, kollegojen ja tuen verkostoista. Vaikka Iso-Britanniassa ei ole sotaa, karkotuksen seuraukset ovat julmat ja kohtuuttomat Sommerille. Poliittinen epävakaus Iso-Britanniassa on lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Erityisesti poliisin laajennetut toimivaltuudet mielenosoittajia kohtaan loukkaavat kansalaisten sanan- ja kokoontumisvapautta sekä asettavat Sommerin kaltaisen arvostetun aktivistin turvattomaan asemaan. Sommer kirjoitti tilanteestaan Twitter-ketjussa.

Yleisesti ottaen Suomesta karkotettavien kotimaiden turvallisuutta ja heidän elämäntilanteitaan arvioidaan aivan liian kapein ja tarkoitushakuisin perustein. Sommerin karkotuspäätös on hyvä esimerkki Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmallisuudesta. Suomen maahanmuuttoviraston toiminta loukkaa rutiininomaisesti erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksia. He ovat vielä haavoittuvaisemmassa asemassa kuin Sommer.

Jos Sommerin valitusta karkotuspäätöksestä ei hyväksytä, menettää Suomi vaikutusvaltaisen kestävän maatalouden asiantuntijan ja tulevan ammattilaisen. Karkotuspäätös on mieletön, sillä Suomi samaan aikaan tarvitsee ja tavoittelee asiantuntijoita ja omistautuneita kansalaisvaikuttajia ulkomailta. Erityisesti Suomen maatalous kaipaa kipeästi Sommerin kaltaisia osaajia. 

Sommerin karkotuspäätös ei ole yksittäistapaus vaan osoitus Suomen maahanmuuttojärjestelmän toimimattomuudesta. Kaikkien Suomessa asuvien on syytä kysyä itseltään: kuinka turvallinen ja “hyvinvoiva” on maa, jonka maahanmuuttopolitiikka ajaa yksilöiden elämiä raiteiltaan ja sulkee arvostettuja, integroituneita ja kestävyydelle omistautuneita asiantuntijoita ulos yhteisöistämme. Sommerin karkotuspäätös ei ole Suomen edun mukaista, eikä heijasta sellaista yhteiskuntaa, jossa haluamme elää!

Tälle adressille on Sommerin lupa, mutta sen ovat laatineet ja nimiä keräävät

Ida Korhonen, Kasper Siilin, Otto Snellman Henri Wiman ja Riku Eskelinen, sekä Fridays for Future Suomi ja Luonto-Liitto

IN ENGLISH

We demand the cancellation of Sommer Ackerman’s deportation decision. Sommer will appeal the decision to the administrative court and the appeal must be accepted. Sommer is an important and respected member of our communities and society, whose deportation is an indication of the shortcomings and injustice of the Finnish immigration system.

The Finnish Immigration Service decided on October 16 to deport Sommer Ackerman. Sommer is a British citizen born in 1997 that has lived in Finland since 2019. Since then they have worked in sustainable agriculture and inventoried forests for a local environmental NGO. Sommer has been an active citizen committed to enhancing sustainability of Finnish and EU agricultural and forestry policies. They are now studying organic agriculture in order to work for the sustainability transformation.

The official reason for the deportation is that the Immigration Service deems Sommer as having too little funds. On the advice of the authorities, Sommer applied and was granted social benefits at the beginning of their studies. For a moment they lived on the benefits like practically all Finnish students. Thus the Finnish Immigration Service considers that Sommer’s livelihood is dependent on Finnish social security. However, this is not true, since Sommer is currently completely independent of social security and is able to support themselves with the income they receive from forest inventories and NGO work. Immigration legislation that does not allow residence permits for persons in Sommer’s position is not fair.

Deportation to the UK deprives Sommer of their networks of friends, colleagues, and support. Although there is no war in the UK, the deportation has cruel and undue consequences to Sommer. In particular, the extended powers of the police to violate citizens’ freedom of speech and assembly put a respected activist like Sommer in an unsafe position. Sommer writes about their situation in a Twitter thread. They . Texplain that they have no friends or family in the UK, would lose their studies and work as an activist if deported. 

In general, the safety of the home countries and living situations of those deported from Finland are evaluated narrowly and prejudicially. Sommer’s deportation decision is an example of the deep problems and injustices of Finland’s immigration policy. The Immigration Service routinely violates the human rights of asylum seekers and refugees, who are in an even more vulnerable position than Sommer.

If Sommer’s appeal is not accepted, Finland loses an influential expert and future professional in sustainable agriculture. The deportation decision contradicts Finland’s aims of  attracting experts from abroad. In particular, Finnish agriculture is in desperate need of experts like Sommer.

Sommer’s deportation decision is not an isolated case but an indication that the immigration system is broken. Everyone living in Finland should ask themselves: how safe and just is a society whose immigration policy derails lives of individuals and excludes respected and integrated experts of sustainability. Sommer’s deportation decision is not in Finland’s interest, and does not reflect the society we want to live in!

The petition has Sommer’s permission. Its text was written by Ida Korhonen, Kasper Siilin, Otto Snellman, Henri Wiman, Riku Eskelinen, Fridays for Future Finland and Luonto-Liitto

Kategoriat
Avoin kirje

Maa- ja metsätalousministeriön vastaus järjestöjen avoimeen kirjeeseen ja keinoja vaikuttaa maatalouspolitiikan CAP-uudistukseen tällä viikolla!

Huhtikuussa 2021 lähetimme kansalaisjärjestöinä ja kansalaisina avoimen kirjeen maa- ja metsätalousministeriölle, jossa esitimme huolemme maatalouden CAP-uudistuksen Suomen strategian ympäristötoimien riittämättömyydestä. Pyysimme avointa tapaamista ministeriön kanssa keskustellaksemme kirjeen vaatimuksista, joka toteutui toukokuussa 2021.

26.8.2021 ministeriö lähetti kirjallisen vastauksen kirjeeseemme. Kiitämme ministeriötä perusteellisista vastauksista. Valitettavasti vastaus ei kuitenkaan vakuuttanut CAP-strategialuonnoksen ympäristötoimenpiteiden ja niiden rahoituksen riittävyydestä. Miljoonien leikkaukset ympäristötukiin eivät millään vastaa kirjeen vaatimuksiin, ja samat huolenaiheet pysyvät kiireellisinä.

Ministeriön vastaus järjestöjen avoimeen kirjeeseen

Suomen CAP:n yksityiskohtia työstetään EU komission kanssa tulevan syksyn ja vuoden 2022 aikana. MMM kerää tällä hetkellä lausuntoja kansalliseen CAP-luonnokseen 10.9. saakka. Juuri nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni antaa kommenttinsa luonnoksen epäkohdista ja ehdotuksensa ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävän CAP:n aikaansaamiseksi.

Lausunnot voi käydä antamassa perjantaihin 10.9. saakka lausuntopalvelun kautta osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358.

CAP-luonnoksen käsitteistö on monimutkaista ja vaatii paljon perehtymistä, jonka vuoksi monelle maatalouden ympäristövaikutuksista huolestuneelle voi olla vaikea kommentoida luonnoksen epäkohtia,  #CAPkuntoon kampanja jakaa omat lausuntonsa kenen tahansa hyödynnettäväksi alla olevan linkin dokumenttiin. Lausunnossa nostetaan esille avainkysymyksiä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen hyvinvoinnin suojelemiseksi CAP-uudistuksessa.

Lausuntoesimerkkejä CAP-luonnokseen (päivittyy 9.9. saakka)

Jaa sosiaalisessa mediassa tietoa CAP:sta tunnisteilla #CAPkuntoon ja #CAP27. Vaaditaan yhdessä loppu kestämättömälle maataloudelle!

Kategoriat
Avoin kirje

Vetoomus kestävän maatalouspolitiikan puolesta

Avoin kirje maa- ja metsätalousministeriölle: CAP:n suunnitteluprosessin läpinäkyvyys ja maatalouspolitiikan ympäristötavoitteiden tiukentaminen

Arvoisa ministeri Jari Leppä,

Kirjoitamme teille kansalaisjärjestöinä, ympäristöliikkeinä ja kansalaisina vaatien Suomen valtiota nostamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelman ympäristötavoitteita kunnianhimoisemmalle tasolle. Tämä pitää tehdä ottaen huomioon jo olemassa oleva tutkimusnäyttö ympäristön tilasta, joka osoittaa selvästi, että CAP:ia pitää parantaa merkittävästi kestävän ruoantuotannon edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen varmistamiseksi. Tällä hetkellä CAP:n uudistus ei kannusta tuottajia riittäviin ympäristötekoihin, vaan keskittyy ylläpitämään nykyisenlaista riittämätöntä järjestelmää, joka ohjaa varoja vain näennäisiin ympäristötoimiin. Maa- ja metsätalousministeriön on tunnustettava vastuunsa nykyisenlaisen Suomen maataloustuotannon aiheuttamasta ympäristön kuormituksesta sekä luonnon köyhtymisestä. Lisäksi CAP:n epäsuorat vaikutukset ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ovat nähtävissä myös muualla kuin Suomessa.

Vaatimuksemme ovat seuraavat:

1. CAP:n strategisen suunnitteluprosessin ja rahoituksen läpinäkyvyys        

CAP on 387 miljardin euron tukipolitiikan väline (35% EU:n kokonaisbudjetista), joka otetaan yhteisistä verovaroista. Suomessa CAP:n rahoitukseen tullaan käyttämään vuosina 2021–2027 vuosittain noin 900 miljoonaa euroa EU:n rahoituksesta ja lisäksi 1 100 miljoonaa euroa Suomen omaa kansallista rahaa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. On ehdottoman tärkeää, että Suomen kansalaiset pystyvät seuraamaan ja vaikuttamaan päätöksentekoprosessiin sekä siihen, miten rahoitusta käytetään, sillä kyseessä on yleiset verotulot ja niiden käyttö. Avoin tiedotus ei tarkoita 1-2 webinaaria vuosittain, vaan avoimuutta siitä, milloin työryhmät kokoontuvat, keitä niihin kuuluu ja mitä niissä keskustellaan. Vain näin kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa oikea-aikaisesti päätöksentekoon.

2. Turvemaiden välitön ja tehokas turvaaminen

 Suopellot ja -metsät tuottavat yhteensä yli 10% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Samanaikaisesti puolet Suomen suoekosysteemeistä ja lukuisat suolajit ovat uhanalaisia. Jotta voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään, on välttämätöntä muuttaa CAP:ia ja luopua nykyisenlaisista huonoista käytännöistä kokonaan. Uusien turvepeltojen raivaaminen on lopetettava heti ja luonnonvaraiset suot on jätettävä koskemattomiksi. Olemassa olevien turvepeltojen hyödyntäminen edellyttää siirtymistä vähäpäästöisempiin viljelykäytäntöihin, kuten monivuotisten kasvien viljely ja pellon muokkaamisen välttäminen. Huonosti tuottavien turvepeltojen ennallistaminen soiksi on tärkeää, sillä ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen. Hiilivarastojen turvaamisen lisäksi tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä ei voida saavuttaa ilman turvemaiden perustavanlaatuisia hoitotoimenpiteitä ja turpeen energiakäytön lopettamista suunniteltua nopeammin.

3. Tiukemmat ympäristövaatimukset ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen

Vaadimme ministeriötä lopettamaan kaiken ympäristölle haitallisen tehomaatalouden tukemisen. Ekojärjestelmä ja ympäristökorvausjärjestelmä tulee suunnitella niin, että ne palkitsevat tuottajaa ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöönotosta, kuten pysyvien nurmien säilyttäminen, laidunten parempi hoito, maisemapiirteiden lisääminen ja luomuviljely. Tehoeläintuotannon tukeminen tulee lopettaa ja tukea tuotannon siirtymistä vähemmän intensiiviseen, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivaan eläintuotantoon. Ruoantuotannossa kasvatettaville naudoille tulee taata laidunnus, sillä se edistää eläinten hyvinvointia ja maatalousluonnon monimuotoisuutta. Huomioiden eläintuotannon päästöjen merkittävän osuuden ruoantuotannon ilmastopäästöistä, tukia tulee ohjata kasviproteiinien tuotantoon ja kasviperäisten tuotteiden kehittämiseen ja menekinedistämiseen. Toimilla tulee olla tieteellisesti todetut positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja eläinten hyvinvoinnille. Tuottajille tulee tarjota tarvittava tuki kestävien ratkaisujen tekemiseksi ja heitä, jotka tekevät enemmän ympäristön hyväksi, tulee palkita tulosperusteisesti.

4. Ainakin 30% Suomen maatalousmaan pinta-alasta luonnonmukaisessa maataloustuotannossa vuoteen 2030 mennessä

EU:n komissio suosittelee Pellosta pöytään -strategiassa, että EU:n maatalousmaan pinta-alasta vähintään neljänneksellä harjoitetaan luonnonmukaista maataloutta 2030 mennessä. Luonnonmukaisen maatalouden rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä on tunnustettu. Komissio on jo suositellut Suomelle, että luomutuotanto otetaan huomioon valtion CAP-strategiassa sekä ympäristön takia että taloudellisin perustein. CAP-strategian valmistelussa on ehdotettu kasvattaa luomutuotantoa 20 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, mikä on sama kuin viime CAP-ohjelmakaudella. Vaadimme, että Suomen tulee pyrkiä korkeampaan tavoitteeseen, 30 prosenttiin. Suomessa luomutuotannon pinta-ala (14%) on jo EU:n keskimääräistä luomutuotannon pinta-alaa (8%) korkeampi, ja potentiaalia toimia suunnannäyttäjänä muille jäsenmaille.

5. CAP -toimenpiteet metsien luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi

 Metsät ovat Suomessa tärkein elinympäristö uhanalaisille lajeille, mutta metsäluontotyypeistä lähes 80% on uhanalaisia. Suomi ei ole ottanut käyttöön sille tarjottuja metsätalouden CAP-ympäristötukia Natura-alueilla eikä niiden ulkopuolella, ja talousmetsien luonnonhoidossa on yhä suuri rahoitusvaje. Metsätalouden tuista vain pieni osa menee luonnonhoitoon: Metsätalouden kannustejärjestelmä 2020-luvulla -mietintö (MMM:n julkaisuja 2021:2) antaisi vain kuudesosan MMM:n metsätalouden tuista metsäluonnon hoitoon vuoden 2024 jälkeen. Tässä suhteessa EU-tukien käyttö metsäluonnon hoitoon on perusteltua. Vaadimme, että Suomi ottaa käyttöön CAP -toimenpiteet talousmetsien luonnonhoitoa varten, ja osoittaa siihen vuosittain vähintään 8 miljoonaa euroa kuroakseen umpeen METSO-ohjelman puutteet metsänhoidossa. 

Tämän kirjeen perusteella esitämme avointa tapaamista ministeriön kanssa keskustelemaan vaatimuksistamme ja varmistamaan, että ne otetaan huomioon.

Yhteistyöterveisin,

Sommer Ackerman, Milka Keinänen, Elsa Kivinen, Inka Järvelä ja Pirjo Apell

Jos vetoomus ei lataa voit täyttää sen täällä

Jaa:

Kategoriat
Avoin kirje

Avoin kirje EU:n ENVI-valiokunnan jäsenille

Arvoisat EU:n ENVI-valiokunnan jäsenet Teuvo Hakkarainen, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds sekä varajäsenet Laura Huhtasaari ja Sirpa Pietikäinen

Tällä viikolla Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää Suomen ja EU:n ilmastotoimien kannalta erittäin merkittävästä ilmastolaista. Olennaisin kysymys on, onko EU:n uusi ilmastolaki yhteensopiva Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten kanssa.

Madridin ilmastokokouksen jälkeen EU:n mepit julistivat Euroopan- ja maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Kuitenkaan julistuksen jälkeiset teot eivät ole olleet tarpeeksi suuria kohtaamaamme uhkaan nähden. Vaadimme, että toimitte hätätilassa, niin kuin hätätilassa toimitaan. Hätätilassa ei toimita tekemällä vähän ja pikkuhiljaa. Hätätilassa toimitaan mahdollisimman pikaisesti ja kunnianhimoisesti tavoitteeseen, elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen, pääsemiseksi. EU:n ilmastolain päästövähennystavoitteissa ei ole juurikaan hätätilan tuntua.

Euroopan komissio on esittänyt lakiin kirjattavaksi 50-55% päästövähennysten välitavoitteen vuodelle 2030. Se on kuitenkin auttamatta liian alhainen EU:n ilmastolain tavoitteiden linjaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Parlamentin raportoija Jytte Guteland esittää tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 65%. Se on jo parempi, mutta vielä enemmän olisi tarpeen: UNEP Emission Gap-raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen ilmastopolitiikkaan tarvittaisiin 7,6% vuosittaiset vähennykset. EU:n 65% jää tämän keskiarvon alle. Samoin Suomen ilmastopaneeli esittää 65-70%, Climate Action Tracker vähintään 85% päästövähennyksiä. Näitä lukuja katsoessa jo 65% tuntuu liian pieneltä, puhumattakaan 50-55% tavoitteesta.

Te valiokunnan jäsenet olette sanoneet arvostavanne sitä, mitä esimerkiksi Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit tekevät. Olette puheissanne ja teksteissänne itse peräänkuuluttaneet rohkeutta tehdä ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä. Te, arvoisat edustajat, olette valiokunnassa, te voitte osallistua äänestykseen. Teillä on valta äänestää niitä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Käyttäkää ääntänne.

Me kirjeen allekirjoittaneet vaadimme, että sitoudutte vähintään 65% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n ilmastolaki olisi juuri ja juuri linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Arvoisat valiokunnan jäsenet, se on vähintä, mitä voitte tehdä EU:n ilmastolain suhteen, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää elinkelpoisella maapallolla.

 

Fridays For Future Suomi

350 Finland

Dodo

Greenpeace Suomi

Hiilivapaa Suomi

Ilmastoisovanhemmat – Klimatmor- och farföräldrar

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Suomen YK-nuoret