Kategoriat
Blogi

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla

”Heitä ei kuunnella, mutta he eivät jää äänettömiksi. He eivät taistele ainoastaan tulevaisuudestaan, vaan myös tästä hetkestä. Emme aio olla epäoikeudenmukaisuuden vankeja.“

Tänään 25.9.2020 on Fridays For Futuren kansainvälinen toimintapäivä. Toimintaa on monenlaista paikan päällä lakkoilusta online-tapahtumiin ja ilmasto-oppitunteihin. Yksi teema kuitenkin yhdistää monia näistä tapahtumista ympäri maailmaa: ilmasto-oikeudenmukaisuus. Se on nostettu kansainvälisesti päivän teemaksi, ja huomio kiinnittyy erityisesti esimerkiksi MAPA:an. Mikä on MAPA ja miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on kansainvälisen toimintapäivän teemaksi nostamisen arvoinen asia?

Mikä MAPA?

MAPA:lla (= Most Affected People And Areas) tarkoitetaan siis yksinkertaistettuna globaalia etelää, mutta uusi termi MAPA on ihmisläheisempi. Erityisesti siis tänään haluamme kiinnittää huomiota globaalin etelän ilmastokriisissä kohtaamiin ongelmiin, sillä läpi historian kyseinen alue ja sen ihmiset ovat olleet epäoikeudenmukaisessa asemassa. Eikä ilmastokriisi ole siinä poikkeus. Kyseisiä ihmisiä ja heidän ongelmiaan ei kuunnella tai huomioida, vaikka samaan aikaan päättäjät sekä media esittävät heidät toivon merkkitulina. Todellisuudessa suuri osa alueen ihmisistä on köyhiä ja luonnosta riippuvaisia. He elävät köyhyysrajan alapuolella eivätkä saa ääntään kuuluviin. He eivät ole meidän hyväosaisten merkkitulia, vaan oikeita hädässä olevia ihmisiä, joiden varjolla maiden rikkaat ja päättäjät eivät voi jatkaa ratsastamista.

Monissa globaalin etelän maissa kuten Boliviassa, Pakistanissa ja Kolumbiassa toteutumattomat kansainväliset ilmastolupaukset ovat saaneet juristit ja ilmastoaktivistit yhdessä ottamaan yhteyttä oman maan tuomioistuimeen. Yhteydenotoissa ja oikeustapauksissa vaaditaan parempia ilmastotoimia, oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi yhdessä pakistanilaisessa oikeustapauksessa kerrotaan, että ilmastokriisin myötä kansalaisilta on kadonnut tavallisia ihmisoikeuksia – enää ei ole puhdasta tai terveellistä elinympäristöä. Oikeustapauksessa vaadittiin valtiolta parempaa priorisointia kansalaisten ja energiahankkeiden välillä sekä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia toimia. Eräässä kolumbialaisessa oikeustapauksessa puolestaan on aiheena uhatut ekosysteemit, joita uhkaa erityisesti hiilidioksidipäästöt. Jos kolumbialaiset ekosysteemit tuhoutuvat lisää, niin sillä tulee olemaan suuret vaikutukset kaikkeen aina asukkaiden puhtaasta vedestä teollisuuteen.

Välttämätön oikeudenmukaisuus

Paljon puhutaan siitä, kuinka ilmastotavoitteisiin tulee sisällyttää oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliuteen, kuinka ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, ja niin edelleen. Miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on niin tärkeää? Miksei vain voisi vähentää päästöjä maksimimäärän nyt ja ihan kaikkialla? Tai tinkiä päästöistä siellä, missä ne ovat jo alun perin matalammat?

Asia ei ole niin yksioikoinen, ja jo lähtökohtaisesti valtavan epäoikeudenmukainen: rikkaimmat ihmiset, rikkaimmat yritykset ja rikkaimmat valtiot ovat pääosin aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jonka vaikutukset kuitenkin ensimmäisenä kohdistuvat heihin, joiden elintaso ei ole saavuttanut välttämättä edes inhimillistä tasoa. Ne rikkaat, joilla olisi parhaimmat valmiudet sopeutua, eivät välttämättä edes näe muutoksia, joista heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kärsimään. Keskellä ilmastokriisiä tähän yhtälöön pitäisi sovittaa päätökset siitä, ketkä vähentävät päästöjä ja ketkä eivät.

Tutkimusten mukaan rikkain 10 prosenttia maailmasta aiheuttaa yli puolet päästöistä. Puhumattakaan pelkästään muutamasta aikamme jättiyhtiöstä, jotka ovat lukumäärällisesti häviävän pieni osuus kaikista maailman yrityksistä, mutta päästöjen puolesta suurimpia saastuttajia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuitenkin eniten nimenomaan köyhimpien ihmisten elämässä, kehittyvämmissä maissa ja jos valmiiksi syrjittyjen vähemmistöjen keskuudessa. Eivätkä tulvat, pyörremyrskyt, äärimmäiset sääilmiöt ja epätavallisen lämpimät kesät ja kokonaiset vuodet ole tulevaisuutta, ne ovat nykyhetkeä. Ne ovat nykyhetkeä paikoissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on yhtä hankalaa, kuin pääosin länsimaisten elintason saavuttaminen niissä paikoissa on.

Ilmastokriisin vastaisessa taistelussa tulisi huomioida ihmisten erilaiset asemat ja epätasa-arvoisuus kriisiä kohdatessa. Edellä mainitut asiat ovat nimenomaan niitä epätasa-arvoisuuden merkkejä. Myös ilmastotoimissa pitäisi kiinnittää huomiota oikeudenmukaisuuteen. Et voi pyytää kyytiä moottoritiesillan toiselle puolelle ihmiseltä, joka ei omista autoa, saati ajokorttia. Hän kun ei pääse sinne itsekään. Yhteisvoimin voitte kuitenkin päästä määränpäähän, yksi kuskina, toinen kartanlukijana. Kaikkien osuus toimissa on yhtä tärkeä, mutta kaikki eivät pysty tekemään samanlaisia asioita. Sama pätee ilmastokriisissä. Voiko kehittyvien maiden, jotka eivät ole koskaan saavuttaneet länsimaista teollisuuden siivittämää elintasoa, olettaa vähentävän päästöjä uusien teknologisten ratkaisujen, uusiutuvan energian ja investointien avulla? Ei, se tehtävä on niillä mailla, joilla on siihen resursseja.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on tärkeää, jotta varmistetaan, ettei epäoikeudenmukaisuutta olisi. Se on tärkeää, jotta vähemmistöjä ja heikoimmissa asemissa olevia sortavat historian tapahtumat eivät toistuisi. Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista katsomalla asioita vain yhdestä perspektiivistä, sillä yksikään ihminen ei ole samanlaisessa asemassa kuin toinen. Reilu muutos ei tarkoita sitä, että koska Suomen kaltaisten maiden pitäisi vähentää päästöjään, meiltä vietäisiin maidot ja makkarat ruokapöydästä. Ei. Se tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi on ratkaistu täysin vasta sitten, kun siellä, missä se tulisi vaikuttamaan ankarimmin, on ruoka pöydässä ja kohtuulliset elinolot.

Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi voidaan tehdä?

On selvää, että ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla. Ilmastokriisiä hidastaessa pitää huomioida kuka oikeastaan on päästöistä vastuussa. Onko se bolivialainen pieni maanviljelijä vai kenties joka toinen kuukausi kaukolentoja lentävä eurooppalainen? Jälkimmäinen eurooppalainenhan se on. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pelkästään ihmiskunnan rikkaimman kymmenesosan päästöt riittävät nostamaan ilmaston lämpenemisen yli 1,5 asteeseen, vaikka koko muu väestö lopettaisi päästönsä täysin. Tähän kymmenesosaan kuuluu noin 40% suomalaisista.

Otetaan tämä siis huomioon ilmastokriisin hillitsemisessä. Tehdään sopimuksia, jotka auttavat heikoimmassa asemassa olevia ja verotetaan enemmän parempiosaisia. Yksi konkreettinen toimi voisi esimerkiksi olla Oxfam-järjestön esittämä “luksusvero”, joka verottaisi muun muassa extraa useista lomalennoista. Nyt tarvitsemme toimintaa ja päätöksiä niiltä keneltä siihen on varaa: suurvalloilta ja rikkailta Euroopan mailta. Ei enää heikennetä lisää jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ihmisiä ja maita. Se ei ole reilua eikä se ole ilmasto-oikeudenmukaisuuden mukaista.

Teksti:

Jasmin Tuomi & Tilda Sederholm

Lähteet:

http://climatecasechart.com/non-us-case/maria-khan-et-al-v-federation-of-pakistan-et-al/?cn-reloaded=1
https://voelkerrechtsblog.org/articles/global-south-climate-litigation-versus-climate-justice-duty-of-international-cooperation-as-a-remedy/
http://climatecasechart.com/non-us-case/decision-c-03516-of-february-8-2016/
https://yle.fi/uutiset/3-11555007
https://fridaysforfuture.org/september25/
MAPA:n avoin kirje: https://news.trust.org/item/20200917201445-4iew6

Kategoriat
Avoin kirje

Avoin kirje EU:n ENVI-valiokunnan jäsenille

Arvoisat EU:n ENVI-valiokunnan jäsenet Teuvo Hakkarainen, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds sekä varajäsenet Laura Huhtasaari ja Sirpa Pietikäinen

Tällä viikolla Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää Suomen ja EU:n ilmastotoimien kannalta erittäin merkittävästä ilmastolaista. Olennaisin kysymys on, onko EU:n uusi ilmastolaki yhteensopiva Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten kanssa.

Madridin ilmastokokouksen jälkeen EU:n mepit julistivat Euroopan- ja maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Kuitenkaan julistuksen jälkeiset teot eivät ole olleet tarpeeksi suuria kohtaamaamme uhkaan nähden. Vaadimme, että toimitte hätätilassa, niin kuin hätätilassa toimitaan. Hätätilassa ei toimita tekemällä vähän ja pikkuhiljaa. Hätätilassa toimitaan mahdollisimman pikaisesti ja kunnianhimoisesti tavoitteeseen, elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen, pääsemiseksi. EU:n ilmastolain päästövähennystavoitteissa ei ole juurikaan hätätilan tuntua.

Euroopan komissio on esittänyt lakiin kirjattavaksi 50-55% päästövähennysten välitavoitteen vuodelle 2030. Se on kuitenkin auttamatta liian alhainen EU:n ilmastolain tavoitteiden linjaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Parlamentin raportoija Jytte Guteland esittää tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 65%. Se on jo parempi, mutta vielä enemmän olisi tarpeen: UNEP Emission Gap-raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen ilmastopolitiikkaan tarvittaisiin 7,6% vuosittaiset vähennykset. EU:n 65% jää tämän keskiarvon alle. Samoin Suomen ilmastopaneeli esittää 65-70%, Climate Action Tracker vähintään 85% päästövähennyksiä. Näitä lukuja katsoessa jo 65% tuntuu liian pieneltä, puhumattakaan 50-55% tavoitteesta.

Te valiokunnan jäsenet olette sanoneet arvostavanne sitä, mitä esimerkiksi Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit tekevät. Olette puheissanne ja teksteissänne itse peräänkuuluttaneet rohkeutta tehdä ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä. Te, arvoisat edustajat, olette valiokunnassa, te voitte osallistua äänestykseen. Teillä on valta äänestää niitä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Käyttäkää ääntänne.

Me kirjeen allekirjoittaneet vaadimme, että sitoudutte vähintään 65% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n ilmastolaki olisi juuri ja juuri linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Arvoisat valiokunnan jäsenet, se on vähintä, mitä voitte tehdä EU:n ilmastolain suhteen, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää elinkelpoisella maapallolla.

 

Fridays For Future Suomi

350 Finland

Dodo

Greenpeace Suomi

Hiilivapaa Suomi

Ilmastoisovanhemmat – Klimatmor- och farföräldrar

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Suomen YK-nuoret

 

Kategoriat
Blogi

Amazonia tarvitsee meitä

Tänä viikonloppuna, 28.-30. elokuuta, ympäri maailmaa järjestetään protesteja ja osoitetaan mieltä Amazonian ihmisten, alkuperäiskansojen ja sademetsän puolesta. Myös Fridays For Future Suomi osallistuu alkavaan toimintaviikonloppuun somen välityksellä.

Fridays For Future on nuorten ilmastoaktivistien liike, ja ilmastoaktivismia tehdään ennen kaikkea yhdessä. On mahtavaa, kuinka nostamme yhtenä liikkeenä äänemme sellaisten ihmisten puolesta, jotka tälläkin hetkellä elävät – mahdollisesti taistelevat elämästään – lähes toisella puolella maapalloa. Toisella puolella planeettaa, jonka me kaikki haluamme pelastaa.

Ilmastoliike ei ole koskaan vain ilmastoliike. Koska ilmastonmuutos koskettaa koko maailmaa, ei ilmastoliike voi sulkea olennaisuuksia pois. Kun Black Lives Matter-mielenosoitukset olivat kesäkuussa näkyvimmillään, muistutettiin, että ilmastoliike on antirasistinen ja ajaa tasa-arvoisuutta. Pitäisihän jokaisen maapallollamme asuvan olla tasa-arvoinen.

View this post on Instagram

The Amazon rainforest is dying. 🌴🌴🌴 It is the largest rainforest in the world, producing about 6% of the earth’s oxygen and storing a quarter of the CO₂ absorbed by land every year. 🔥🔥🔥 More than 2000 fire hotspots were observed in the Amazon rainforest last June alone. That is the highest number in 13 years! And that was not even in the fire season. 🚜🚜🚜 About 17% of the Amazon rainforest has already been destroyed. If we reach 20-25% deforestation the forest will probably pass the point of no return. 🏜🏜🏜 As deforestation proceeds the forest’s water cycle gets disrupted and in the worst case more than half of the forest will turn into dry savannah. 🌡🌡🌡 Without the Amazon rainforest, it is very likely to be impossible to meet the 1.5 degree target to mitigate climate change. If we lose our forests, we lose the fight against climate change! 🦠🦠🦠 The Coronavirus has worsened the situation. The media’s attention lies on the Covid-19 pandemic and the Brazilian government sees this as an opportunity to cut down environmental restrictions, facilitating illegal deforestation. Covid-19 infections are multiplying exponentially among the indigenous communities in the Amazon. 80% of the world’s biodiversity is found on indigenous peoples’ land. Last year 212 environmental defenders were murdered and now, during the Covid-19 pandemic, over 1000 indigenous villages on alert. Tribes are dying! In order to protect the Amazon it is crucial to defend its indigenous people! ✊✊✊ Join the global Amazon action days this weekend Friday to Sunday! Follow @fridaysforfuture.fi @fridaysforfuturebrasil participate in the online strike and share with all your friends! 💶💶💶 Please also donate to the SOS Amazônia Fund – link in bio! 💚💚💚 #sosamazonia #defendthedefenders #fridaysforfuture #schoolstrike4climate #climatestrikeonline #climatejustice #isvagentsofchange

A post shared by ISV Agents of Change 💚 (@isvagentsofchange) on

Kriisi kuin kriisi

Kriisin edessä emme poikkea vaatimuksistamme. Uusi koronavirus on pelottavan samankaltainen ilmastokriisin kanssa. Hyvä, mutta samalla kovin pelottava asia on se, miten nopeasti ja intensiivisesti koko maailma uuteen virukseen reagoi. Viruksen torjunnassa on tuttuja elementtejä: tutkijoiden kuunteleminen, nopeat toimet, tietoisuuden levittäminen, niiden auttaminen, jotka ovat huonommassa asemassa. Kriisistä kriisinä puhuminen. Samalla tavalla me toivomme ilmastokriisiin suhtauduttavan, ja samoin me itse suhtaudumme koronakriisiin, vaikka se onkin vain pieni näyteikkuna siihen maailmaan, jonka ilmastokriisi tuo tullessaan.

Vaikka Fridays For Future on tunnettu erityisesti koululakoistaan, haluamme puolustaa myös kaikkia niitä ihmisiä, jotka taistelevat luonnon tuhoamista vastaan. Ja Amazonin alkuperäiskansat, jotka elävät Amazonin sademetsässä, kamppailevat nyt myös toista uhkaa vastaan: koronavirusta.

Keväällä, uuden viruksen ilmestyttyä, maasta kuin maasta kuului uutisia katastrofaalisesti kasvavista tartunta- ja kuolemaluvuista. Kesällä tilanne paikoin rauhoittui ja nyt syksyllä monessa maassa yritetään parhaansa, jotta koronatilanne ei paisuisi kevään lukemiin. 

Brasiliassa tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, on ollut koko ajan. Brasilian luoteisosien osavaltiossa Amazonasissa tartuntaluvut ovat korkeat ja alkuperäisväestön keskuudessa on jo kymmeniätuhansia tartuntoja ja tuhansia kuolemia. Alkuperäisväestön tärkein terveydenhuoltojärjestelmä Manauksen kaupungissa on romahtanut. Resursseista on puutetta. Sairaaloissa ei ole edes peruslääkkeitä, -suojaustarvikkeita tai hengityskoneita.

Defend the defenders

Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ilmastokriisin torjumisen kanssa? Sitähän Fridays For Future tavoittelee? Kampanjan hashtag #DefendTheDefenders tiivistää olennaisen. Amazoniassa asuvat alkuperäiskansat ovat niitä, jotka puolustavat sademetsää eniten. Jos puolustajia ei ole, kuka puolustaa? Jos puolustajat joutuvat taistelemaan hengestään toista kriisiä vastaan, kuka pitää luonnon puolia?

Eri alkuperäiskansoja on yli 90 maassa ympäri maailmaa. Jotkut niistä elävät täysin eristyksessä aikamme teollisista yhteiskunnista, jotkut vuorovaikutuksessa eri maiden väestöjen kanssa. Monella alkuperäiskansalla on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: suhde luontoon. Useiden alkuperäiskansojen pitkälle ulottuvaan historiaan kuuluu keskeisesti luonnossa ja luonnon kanssa eläminen. Sukupolvelta toiselle kulkeneet tiedot ja taidot ulottuvat tähän päivään asti luonnon kunnioittamisella ja suojelemisella.

Amazonian alkuperäisväestöjä kohtaan tehdään kuitenkin jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia sortamalla heitä ja tuhoamalla heidän elinympäristöään. Oikeudenmukaisuuden ja luonnon puolesta on syytä taistella, ja hankalassa tilanteessa – tai vaikkei tilanne olisi hankalakaan – ilmastoliike osoittaa tukensa pitkäaikaisimmille luonnonsuojelijoille. Vaikka alkuperäiskansat muodostavat alle 5 prosenttia maailman väestöstä, ne suojelevat 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä.

Elintärkeä ekosysteemi

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä, ja sen keskuudessa sijaitsee myös maailman suurin joen valuma-alue. Amazonin sademetsä on monesta syystä elintärkeä ekosysteemi meidän planeetallemme. Amazonia on biodiversiteetiltään erittäin rikas: sademetsästä löytyy noin kymmenesosa maapallon kaikista lajeista. Alueella asuu 34 miljoona ihmistä, joiden elämäntapa riippuu sademetsästä ja sen resursseista. Amazonin sademetsällä on myös tärkeä rooli alueen vedenkierrossa ja sademäärän säätämisessä. Sademetsä toimii valtavana hiilinieluna, joka sitoo noin neljänneksen maassa varastoituneesta hiilestä.

Noin 17% Amazonin sademetsästä on jo tuhottu, ja WWF:n ennusteen mukaan nykyisellä tahdilla yli neljäsosan sademetsästä tulee häviämään vuoteen 2030 mennessä. Amazonian metsäkadosta Brasilia aiheuttaa yli puolet, mutta metsäkato on lisääntymässä myös muissa Amazonian maissa kuten Boliviassa ja Perussa. Amazonin sademetsän tuhon tärkeimmät aiheuttajat ovat maanviljely (etenkin soijan) ja karjanpito.

Amazonian menetyksellä olisi vakavia seurauksia. Jos saavutamme 20-25% metsäkadon, sademetsä tulee todennäköisesti ylittämään pisteen, josta ei ole enää paluuta. Kun metsäkato etenee, metsien veden kiertokulku häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa yli puolet metsästä muuttuu kuivaksi savanniksi. Sademetsän monimuotoisuuden romahtaminen sekä ilmastonmuutos ovat ihmiskunnalle suuri uhka. Ilmastonmuutoksen kannalta metsäkato sekä lisää hiilidioksidia ilmakehään että poistaa kyvyn sitoa olemassa olevaa hiilidioksidia.

Kauppasopimus edistää lisää tuhoa

EU:n Mercosur-sopimus on suunnitteilla oleva kauppasopimus EU:n ja Etelä-Amerikan yhteismarkkinoiden, eli Mercosurin, välillä. Sen tarkoituksena on helpottaa Mercosur-maiden Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn tuotteiden, kuten naudanlihan, soijan ja bioetanolin, tuontia EU:hun. Valitettavasti nämä tuotteet ovat pääroolissa Amazonin sademetsien tuhoamisessa. EU:n Mercosur-sopimus edesauttaa siis Amazonin sademetsän hävittämistä, jonka seurauksena ilmakehän hiilidioksidi lisääntyy. Kauppasopimuksen myötä alkuperäisväestöä vastaan tehtävät ihmisoikeusloukkaukset tulevat lisääntymään. Jo nyt moni tulee karkotetuksi mailtaan tai jopa salamurhatuksi maa-alueita koskevissa konflikteissa. EU:n Mercosur-sopimus saa myös aikaan massiivisen hinnoittelupaineen eurooppalaisille viljelijöille johtamalla esimerkiksi massatuotettujen naudanlihan ja soijan maahantuonnin kasvuun. Se hyödyttää ilmastolle haitallista autokauppaa ja antaa enemmän valtaa suurten, monikansallisten yhtiöiden käsiin tukahduttaen alueellista kaupankäyntiä. Sopimus on siis ehdottomasti jäädyttävä.

Tyhjiä lupauksia?

EU:n Mercosur-sopimus on yksi asioista, joihin Euroopan päättäjät pystyisivät toimillaan vaikuttamaan. Maailman suurimman sademetsän kohtalo on tehtävän politiikan varassa. Suuri vastuu on myös/etenkin Etelä-Amerikan päättäjien harteilla. Kuitenkin koronan vallitessa Brasilian ympäristöministeri Ricardo Salles on todennut pandemian olevan “tilaisuus vähentää ympäristörajoituksia Amazoniassa, kun mediahuomio on rajoitettua”. Vuonna 2019 Davosin talousfoorumissa pitämässä puheessaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaro sanoi seuraavasti: “Millään muulla maalla ei ole niin paljon metsää kuin Brasilialla. Brasilia on maa, joka suojelee ympäristöä eniten.” Yksi niistä lupauksista, joka olisi syytä lunastaa, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Mitä minä voin tehdä?

Miten sitten täältä Suomesta käsin voi mitenkään vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu Amazonin sademetsissä? Vaihtoehtoja on paljonkin.

Fridays For Futuren SOS Amazonia-kampanja lähti lahjoitusten keräämisestä Amazonasin terveydenhuollolle ja alkuperäiskansojen elinolojen paranemisen kautta myös arvokkaan luonnon säilyttämiselle. Lahjoittaa voi osoitteessa https://www.sosamazonia.fund/. Kaverillekaan vinkkaaminen ei ole kiellettyä, ja pieninkin rahasumma auttaa.

Olet jo lukenut Amazonian tilanteesta tästä tekstistä, mahtavaa. Vaikuttaakseen on hyvä tietää asian laita. Luettuasi asioista voit valistaa muita, ja ennen kaikkea painostaa poliitikkoja: myös esimerkiksi sähköpostin tai muun viestin lähettäminen heille on tehokas vaikutuskeino. Netistä löytää lukuisia vetoomuksia Amazonian pelastamiseen liittyen.

Tänään on perjantai, ja toimintapäiviä Amazonian hyväksi on vielä jäljellä. Tänään somessa voi onlinelakkoilla Amazoniaa tukien hashtageillä #SOSAmazonia #AmazonFires #DefendTheDefenders. Huomenna vuorossa on päättäjien painostusta: voit piirtää silmät käsiisi, ottaa kuvan, ja postata someen hashtageillä #SOSAmazonia #WeAreWatchingYou #StopEuMercosur. Myös Twitterissä voi valittaa, kysellä ja torua samoilla hashtageilla tägäten esimerkiksi EU-komission Suomalaisia (Twitter-myrskyä klo 17 lähtien). Sunnuntaina huomio keskittyy etelä-amerikkalaisiin johtajiin hashtageillä #SOSAmazonia ja #WeAreWatchingYou. Twiittejä voi kohdistaa etelä-amerikkalaisille päättäjille taas klo 17. Someen voit postata hashtagien kera myös videon, jossa lyöt kattilaa lusikalla ikkunan edessä huutaen esim. “SOS Amazonia”, “Pysäytetään metsäkato”, “Pelastetaan sademetsä” tms.

Jos olet kiinnostunut maapallon ja luonnon suojelemisesta enemmän, voit myös liittyä meihin osallistuaksesi jatkossa tämänkaltaiseen toimintaan. 

Kaikkea ei tarvitse tietenkään tehdä ja pieninkin rahasumma tai somepäivitys auttaa. 

Ennen kaikkea kannattaa pitää silmällä Suomen ja kansainvälisen FFF:n someja. Paljon toimintaa on luvassa!

Lähteet:

https://www.nationalgeographic.com/environment/2018/11/can-indigenous-land-stewardship-protect-biodiversity-/

https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples

https://www.sosamazonia.fund/en

https://www.nationalgeographic.com/environment/2019/08/why-amazon-doesnt-produce-20-percent-worlds-oxygen/

https://www.nationalgeographic.com/environment/global-warming/deforestation/

https://wwf.panda.org/our_work/our_focus/forests_practice/deforestation_fronts2/deforestation_in_the_amazon/

https://finnwatch.org/fi/blogi/648-miten-eu:n-ja-brasilian-vaelinen-kauppasopimus-vaikuttaa-sademetsaetuhoihin

Fridaysforfuture -Instagramkäyttäjä

Kirjoittajat: Tilda Sederholm ja Aidan Mendoza Hayward