Kategoriat
Uncategorized

#CAPkuntoon kampanjan lausuntoesimerkkejä CAP-luonnokseen 

#CAPkuntoon kampanjan lausuntoesimerkkejä CAP-luonnokseen 

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee parhaillaan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ohjelmakautta vuosille. 2023-2027. Tällä hetkellä kansalliseen CAP-luonnokseen kerätään lausuntoja 10.9. saakka. Juuri nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni antaa kommenttinsa luonnoksen epäkohdista ja myös ehdotuksensa ilmastokestävän, ympäristön ja eläinten hyvinvointia edistävän maatalouspolitiikan aikaansaamiseksi.

Lausunnon voi käydä antamassa lausuntopalvelun kautta osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358. Lausuntopalveluun tulee rekisteröityä ja tehdä vahva tunnistautuminen pankkitunnuksilla, jonka jälkeen voit jättää lausunnon. Lausunnon voi tehdä yksityishenkilönä tai organisaation edustajana.

Jos lausuntojen jättämisestä herää kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä #CAPkuntoon kampanjakoordinaattoriin Milka Keinäseen, [email protected]

Lausuntoesimerkit

Alla olevat lausuntoesimerkit ovat  #CAPkuntoon -kampanjan aktivistien kokoamia yhteistyössä Luomuliiton, WWF:n, Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Animalian asiantuntijoiden kanssa. 

Lausunnot on laitettu niihin liittyvän alaotsikon alle, jotka löytyvät myös lausuntopalvelusta. Voit kopioida vastauksia tästä dokumentista suoraan lausuntopalveluun, mutta pieni muokkaaminen tai asian uudelleen sanoitus on suositeltavaa. Lausunnot noudattavat rakennetta, jossa ensin esitämme kritiikkimme CAP-luonnosta koskien, jonka jälkeen esitämme oman ehdotuksemme. Joissain kohdissa on erikseen kirjoitettu ”Mistä on kyse”-osio, jossa aihetta avataan enemmän, mutta niitä ei tarvitse sisällyttää lausuntoihin.

1. Strategia ja interventiologiikka

Kritiikki: Ohjelman interventiologiikka ei toimi. Ohjelmalla tulee pyrkiä selviin ympäristötavoitteisiin, mutta niin ei ole vielä tehty. Osasyy tähän on, että ohjelman ympäristövaikutusten arvio ilmestyi vasta 11 päivää ennen luonnoksen lausuntoajan loppua. Sen tulosten perusteella luonnos ei ole nyt ympäristön osalta riittävä vaan sitä, toimenpiteitä ja rahoituksia tulee jatkotyössä muuttaa.

Ehdotus: Ympäristökorvauksen leikkauksesta tulee luopua ja rahaa siirtää mm. luonnonhaittakorvauksesta ja erilaisten koneiden hankkimisesta tehokkaisiin ympäristötoimenpiteisiin. Sellaisia on kuvattu muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton Kestävän maatalouden tiekartassa, jonka ehdottamia toimenpiteitä, niiden laajuutta, kannustavuutta ja houkuttelevuutta tulee lisätä niiden rahoitusta lisäämällä.

2.5. Erityistavoite 5: Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen (kuten vedet, maaperä ja ilma) tehokas hoito

Kritiikki: Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön vähentämiselle ei ole asetettu määrällistä vähennystavoitetta CAP-suunnitelmassa, vaikka Pellolta pöytään -strategiassa on kirjattuna tavoite puolittaa nämä.

2.9. Erityistavoite 9: Parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ruokaa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikki sekä eläinten hyvinvointi

Kritiikki: Terveellisen ja kestävän ruokavalion edistämiseksi lihankulutuksen vähentäminen on keskeinen toimenpide, mutta se on mainittu vain osion alussa. Sen sijaan kestävyydestä on nostettu erityisesti esiin ruokahävikki. Kuluttajahävikin puolittaminen vähentäisi ilmastopäästöjä vain 2 % siinä missä eläinkunnan tuotteet kattavat 66 % ruokavalion ilmastovaikutuksista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2019, RuokaMinimi-hanke). 

Ehdotus: Edellä mainituista syistä lihankulutuksen vähentäminen tulisi nostaa keskeisempään rooliin Erityistavoite 9:ssa.

Kritiikki: Tarveanalyysi ei juuri huomioi eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarpeita. Nykytiedon valossa eläinten mahdollisuudet lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen ovat keskeisiä niiden hyvinvoinnille. Tuotantoeläinten kohdalla lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamista rajoittavat ja uhkaavat erityisesti liian pienet tilavaatimukset, liikkumisen rajoittaminen (mm. emakkohäkit ja parsinavetat) sekä eläinmäärät ja kasvatustiheys. 

Ehdotus: Eläinsuojelulainsäädäntöä tulee uudistaa eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet edellä. Tällä hetkellä odotetaan hallituksen esitystä uudeksi eläinsuojelulaiksi, mutta tietojen perusteella se on jäämässä käyttäytymistarpeiden osalta kansainvälisesti heikoksi. Suomessa tulisi vähimmillään ennakoida Euroopan komission valmistelussa oleva Euroopan laajuinen häkkikasvatuskielto ja kieltää laissa emakkohäkit, parsinavetat ja muu eläinten häkkikasvatus. Samoin eläinten hyvinvointikorvauksissa tulee huomioida ja ennakoida tuleva häkkikasvatuskielto ja nostaa hyvinvointikorvausten myöntämisen vaatimuksia.

3.2. Katsaus ympäristö- ja ilmastoarkkitehtuuriin

Kritiikki: Maa- ja metsätalousministeriö esittää kansallisessa CAP-luonnoksessaan ympäristökorvausten vähentämistä 10 miljoonilla euroilla. Moni ympäristötoimi, joka on aikaisemmin ollut ympäristökorvausten piirissä, on nyt siirtynyt ehdollisuuteen sekä EKO-järjestelmään. Ne ovat kuitenkin heikompia ja vähemmän sitovia, kuin aikaisemmat ympäristökorvaukset ja viherryttämisen tuet. Näin rahaa ollaan laittamassa tehottomiin toimiin.

CAP-luonnoksessa ei löydy selviä ympäristötavoitteita vastaamaan ilmastonmuutokseen, ei-intensiivisen maatalouden ylläpitämien luontotyyppien uhanalaisuuteen ja vesistöjen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Erityisesti tulevan CAP kauden päästövähennys on riittämätön siihen nähden, mitä tarvitaan pidemmällä aikavälillä osana vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Myöskään tarvittavia keinoja siihen, miten koko ruokaketju voitaisiin tehdä kestävämmäksi ja edistää terveellisempää, kasviperäistä ruokavaliota, ei ole esitetty.

Ehdotus: EU:n ja kotimaiset maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, jotka menevät joka tapauksessa tuottajille, ja tulevan CAP:n tulee tukea ympäristötekoja tekeviä viljelijöitä eniten. Ehdollisuus tulee olla toiminnan pohjalla, jonka kanssa ympäristökorvaukset ja EKO-järjestelmä antavat tukea tehokkaille ja viljelijöitä palkitseville ympäristötoimille. Rahaa ympäristökorvauksiin voi lisätä siirtämällä luonnonhaittakorvauksista ja suorista tuista.

CAP:n viiden vuoden suunnitelman lisäksi täytyy olla uskottava ja sitova pidemmän aikavälin suunnitelma maatalouden päästöleikkauksiin ja muihin ympäristötoimiin, jotta viljelijät voivat luottaa saavansa taloudellista hyötyä ympäristötoimista jatkossakin.

Kritiikki: Luomutuotannon tavoitteiksi ei ole avattu 2023–2027 rahoituskauden tavoitetta, vaan pelkästään vuoden 2030 tavoite.

Ehdotus: Luomuviljellyn ja luomuvalvonnassa olevan pinta-alan tavoitteeksi tulee Suomessa asettaa 25 % vuoteen 2027 mennessä ja että tavoite vuodelle 2027 tulisi kirjoittaa auki. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteen tulisi olla vähintään 30 %. Tavoitteen tulee olla isompi kuin EU:n tavoitteen, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon.  

4.1 Määritelmät

Mistä on kyse: Luonnoksessa peltometsäviljelyn määritelmä on seuraava: ”Peltometsäviljelyn aloilla voi olla puita tuulensuojaistutuksina pellolla. Tällöin puut on istutettava yhden taimirivin suoriin riveihin. Kasvulohkolla voi olla korkeintaan yksi rivi tuulensuojapuita. Puiden tulee olla lehtipuita.”

Kritiikki: Luonnoksen määritelmä rajoittaa viljelijöiden mahdollisuuksia harjoittaa monipuolisempaa, ympäristöhyödyiltään merkittävämpää peltometsäviljelyä.

Ehdotus: Viljelijöiden tulee voida istuttaa myös pensaita, ei pelkästään puita, eikä pidä asettaa suoran yhden rivin vaatimusta. Kasvirivissä tulee saada olla useampia rinnakkaisia kasveja ja istutuksen tulee pystyä seuraamaan maanpinnan muotoja, jolloin sekä tuulen että vedenvirtailusta johtuvan eroosion estämisen vaikutus on voimakkain. Puu- ja pensasistutusten tulisi voida olla mahdollisimman monimuotoisia, eikä siksi pelkkien lehtipuiden salliminen ole tarkoituksenmukaista.

4.2. Ehdollisuus

Mistä on kyse: Ehdollisuus on EU:ssa tehty kompromissi kaikille tuottajille pakollisista toimista. Ehdollisuus koostuu hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC, good agricultural and environmental condition) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR).

Kritiikki: Ehdollisuuden nostoa CAP-luonnoksessa on perusteltu sillä, että se kompensoi ympäristökorvausten laskua. Sitoumukset ovat kuitenkin yksivuotisia, laadullisesti huonompia kuin ympäristökorvauksia, jonka vuoksi ympäristötoimien siirtäminen ehdollisuuden piiriin ei riitä. Ehdollisuudesta ei myöskään makseta tuottajille, mikä on maatilan näkökulmasta epämotivoivaa, jos halutaan palkita ympäristötoimista.

Ehdotus: Toimenpiteiden kunnianhimoa tulee nostaa ja tehdä niistä sitovampia siirtämällä niitä esim. ympäristökorvausten piiriin. Ehdollisuuden tulee toimia pohjana, jonka lisäksi viljelijöillä on mahdollisuus saada tukea ympäristövaikutuksiltaan merkittävämpiin toimenpiteisiin.

GAEC 1: Pysyvän nurmen viitesuhde

Kritiikki: Luonnoksen mukaan pysyvän nurmen osuuden viitesuhde ei saisi laskea yli 5 % vuoden 2018 tasosta. 

Ehdotus: Ympäristön kannalta tärkeää on, ettei tämä viitesuhde kansallisella tasolla laskisi ollenkaan.

GAEC 2: Kosteikkojen ja turvemaiden suojelu viimeistään vuonna 2024/2025 alkaen

Mistä on kyse: Maatalouden päästöistä yli puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Ehdotuksessa vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muilla keinoilla otettu turvemaa-alue on oltava pysyvästi nurmella. Raivatun alan nurmipeitteisyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna siihen, jos ala olisi yksivuotisten kasvien viljelyssä.

Kritiikki: Toimenpiteet turvemaiden päästöjen vähentämiseen eivät ole riittäviä, sillä uusista raivioista aiheutuvat päästöt jarruttavat maatalouden kokonaispäästöjen laskua. Nykyinen CAP-luonnos mahdollistaa tuen jo raivatuille tukikelvottomille pelloille. Vuonna 2022 turvemaiden raivaukseen tulee huippuvuosi, kun viljelijät saavat vielä tukea näiden peltojen viljelyyn myös yksivuotisilla kasveilla.

Ehdotus: Viljelijöille tulee olla kannustimia saada turvepellot pois maatalouskäytöstä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistaa niitä. Uusille raiviopelloille ei tule myöntää maataloustukia ja nykyisille turvepelloille tulee ohjata riittävä ympäristönsuojelu. Turvepeltojen ennallistamiseen kosteikoiksi tai metsittämiseen tulisi myös saada tukea. Kosteikkoviljely turvemailla vähentäisi merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän CAP-luonnoksessa ei ole esitetty lainkaan tukia.

GAEC 4: Vesistöjen varrella vähintään 3 metrin levyinen suojakaista, jolla ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita

Kritiikki: Vähintään 3 m suojakaista vesistöihin ei ole riittävä kaikille pelloille, sillä se ei monissa paikoissa estä ravinnevalumaa tarpeeksi vesien kunnon suojelemiseksi.

Ehdotus: Vesistöjen varteen sijoittuvien kaltevien peltolohkojen suojakaistojen tulisi olla viiden metrin levyisiä. Vesiensuojelun ja peltoluonnon monimuotoisuuden kannalta keskeistä on, että myös kaikkien ojien ja valtaojien varteen tulee jättää riittävät muokkaamattomat suojakaistat.

GAEC 6: Maanmuokkauksen hallinta maaperän köyhtymisvaaran ja eroosion vähentämiseksi

Mistä on kyse: Kaikilla vesistöjen varrella sijaitsevilla maatalousmaalohkoilla on oltava GAEC 4:n mukaisesti muokkaamaton kasvipeitteinen vähintään 3 metrin suojakaista. Jos vesistön varren lohkolla tai lohkon osalla kaltevuus on Manner-Suomessa vähintään 15 % ja Ahvenanmaalla vähintään 10 % vaatimuksen laiminlyönnistä aiheutuisi suurempi seuraamus kuin niille viljelijöille, joilla ei ole kaltevaa lohkoa tai sen osaa vesistön varrella.

Kritiikki: 15 % kaltevuusvaatimus on niin korkea, ettei sillä ole käytännön vaikutusta. Kaltevilta pelloilta vesistöihin päätyvä ravinne- ja kiintoainekuorma voi suurten sateiden aikaan olla hyvin suurta ja sitä on vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi kyettävä kaikin keinoin vähentämään.

GAEC 7: Vähimmäismaanpeite paljaan maan välttämiseksi ajanjaksoina, jotka ovat herkimpiä

Kritiikki: Raskaan maanmuokkauksen vähentäminen ja kasvipeitteestä paljaan maan osuuden minimointi ovat ympäristön kannalta lähtökohtaisesti hyviä asioita. Kuitenkaan ehdotetut osuudet eivät käytännössä ole toimivia. Ehto pakottaa myös kevytmuokkaamaan tiloilla, joilla kyntäminen on syystä tai toisesta tarpeen ja joilla on pysyviä nurmia.

Ehdotus: Syysmuokkauksen ala tulee suhteuttaa koko tilan peltoalaan. Lisäksi muokkauksessa tulisi huomioida alueellisia erityispiirteitä. Esimerkiksi vesistöjen varsille sijoittuvien peltolohkojen kevyempi muokkaaminen on aiheellista.  

GAEC 8: Viljelykierto peltomaalla, paitsi vedenalaiskasvit

Kritiikki: Maaperän hoitamiseen tulee soveltaa todellista viljelykiertoa ja vaatimus kolmesta eri kasvilajista on siten riittämätön.

Ehdotus: Viljelyn monipuolistamiseksi monen eri kasvilajin vaatimuksen lisäksi ehtona voisi olla, että lohkoilla tulee kasvattaa selvästi erityyppisiä kasveja eri vuosina.

GAEC 9: Tuottamattomat alat

Mistä on kyse: Luonnoksessa esitetään, vähintään 4 % ja enintään 10 % tilan peltoalasta tulee olla joko kesantoa tai GAEC4:n mukaisia muokkaamattomia kasvipeitteisiä vähintään 3 metrin suojakaistoja, joilla ei saa käyttää kasvinsuojeluainetta eikä lannoitetta.

Kritiikki: EU:n Biodiversiteettistrategian mukaan vähintään 10 % maatalousmaasta tulisi varata monimuotoisuutta tukeville maisemapiirteille. Komission ehdotuksessa ekojärjestelmiksi esitetään sama 10 %:n vähimmäisala.

Ehdotus: Monimuotoisuutta tukevien maisemapiirteiden vähimmäisalan tulisi olla vähintään 10 %. Lisäksi Suomen luonnokseen tulee sisällyttää mm. ei-maataloustuotannossa olevat puut, lammet ja pensasaidat, jotka lisäisivät merkittävästi maatalousympäristön monimuotoisuutta ja tulisivat olla maisemapiirteissä mukana.

5.1.3 Ekojärjestelmä

Mistä on kyse: Ekojärjestelmiin sisältyy Suomessa seuraavat toimenpiteet: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit. Viljelijä voi valita näistä toimenpiteistä yhden tai useamman, tai päättää, että ei toteuta mitään näistä toimista, eikä siten liity ekojärjestelmään.

Kritiikki: Ekojärjestelmiin ehdotettu 12,5 %:n rahoitus pilarin I suorista tuista on riittämätön, kun verrataan viherryttämiseen viime ohjelmakaudella käytettyyn 30 %:iin, parlamentin ehdottamaan 30 %:iin ja neuvoston ehdottamaan 25 %:iin. 

EKO-järjestelmän tuet ovat yksivuotisia, mikä ei sitouta tuottajia riittävästi pitkän tähtäimen ympäristötoimiin. Komissio on myös luonut kattavan listan syventävistä käytännöistä, joita ekojärjestelmän kautta suositellaan tukemaan, kuten agroekologiset viljelymenetelmät, agrometsäviljely ja High Nature Value -maatalous. Näitä käytäntöjä ei ole sisällytetty laisinkaan Suomen CAP:n ekojärjestelmään.

Ehdotus: Keskeisimmät ympäristötoimet tulee siirtää ympäristökorvausjärjestelmään, ja ekojärjestelmään tulee sisällyttää syventäviä käytäntöjä. Ekojärjestelmiin tulee ohjata riittävä rahoitus.

Ekojärjestelmä 1: Talviaikainen kasvipeite

Kritiikki: Luonnoksessa talviaikaiseksi kasvipeitteeksi luetaan sänki, jopa syksyllä glyfosaatilla käsitelty sellainen. Tämä ei ole todellinen kasvipeite.

Ehdotus: Tuen piiriin tulee voida lukea vain todellinen vihreä kasvipeite, ei sänkeä. Alueilla, joilla vesistöjen tilaan merkittävimmin vaikuttava paine on rehevöityminen, tulisi varmistaa vähimmäispinta-ala pelloille, joilla talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpidettä käytetään. Lisäksi vesistöjen varteen sijoittuvilla eroosioherkillä peloilla talviaikaisen kasvipeitteen tulisi lähtökohtaisesti olla pakollinen toimenpide.

Ekojärjestelmä 2: Luonnonhoitonurmet

Mistä on kyse: Luonnoksessa kasvuston tulee koostua kyseisenä vuonna tai aiemmin kylvetyistä monivuotisista nurmikasveista (heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit). Laidunnus ja sadonkorjuu on sallittua. Koska ekojärjestelmässä on kyseessä yksivuotinen toimi, ei syyskasvien kylvö luonnonhoitonurmelle nykyiseen tapaan 15.7. jälkeen ole mahdollista.

Kritiikki & ehdotus: Emme kannata muutosta, joka estää muokkaamisen ja kylvön syyskylvöisille kasveille, koska syyskylvöisillä kasveilla saadaan monipuolistettua viljelykasvivalikoimaa ja sitä kautta viljely-ympäristön monimuotoisuutta, jolloin luonnonhoitonurmien käyttämiselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu.

Ekojärjestelmä 3: Monimuotoisuuskasvit

Mistä on kyse: Luonnoksessa ehdotetaan, että monimuotoisuuskasvien kasvuston tulee koostua pölyttäjä-, maisema-, riista-, niitty- tai peltolintukasveista, jotka on kylvetty kyseisenä vuonna. Siemenseoksessa on oltava vähintään kahta pölyttäjä-, maisema-, riista-, niitty- tai peltolintukasvien ryhmän kasvia, lukuun ottamatta pölyttäjä- ja maisemakasveja, joista erikseen säädettäviä kasveja voidaan kylvää myös puhtaana kasvustona.

Kritiikki: Yksi kasvilaji ja myös kaksi kasvilajia on aivan liian vähän, pitää olla useampia aina, jotta monimuotoisuushyötyjä todella saadaan aikaan.

Ehdotus: Kasvilajeja tulee aina olla vähintään kolme. Myös muiden kuin niittykasvien luettelossa olevien kasvien monivuotiset kasvustot tulee olla mahdollisia. Esim. sinimailanen, valko- puna- ja alsikeapila sekä heinäkasvit ovat tyypillisesti parhaimmillaan useampivuotisina kasvustoina. Joka vuosi muokkaaminen ja kylväminen ei kasvata ruokamullan pieneliötoiminnan, erityisesti lierojen, monimuotoisuutta ja runsautta. Useamman vuoden kasvusto tuottaisi parempaa tulosta.

Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto on tärkeä ja tarpeellinen, erityisesti tarhamehiläisten ja kaikkien luonnossa mettä ja siitepölyä hyödyntävien hyönteisten kannalta.

5.1.5. Tuotantosidonnainen tulotuki

Mistä on kyse: Tuotantosidonnaisen tulotuen kokonaisuus kohdennetaan maidolle, naudanlihalle ja lammas- sekä vuohitaloudelle sekä tärkkelysperunalle ja tietyille muille erikoiskasveille peltokasvien viljelyssä.

Kritiikki: Nykyinen maataloustuotannon tukijärjestelmä tukee eläinmäärien kasvattamista, vaikka eläinten hyvinvoinnin, ilmaston ja zoonoottisten pandemioiden kannalta päinvastainen suuntaus on tarpeen. Keskeinen ongelma on maataloustuet, jotka kannustavat pitämään sekä peltoalan että kotieläinten määrän suurena. Punaisen lihan kulutus on kääntynyt laskuun, mutta maataloustukien tasot eivät heijasta muutosta. Kulutuskäyttäytymisen ei anneta ohjata alaa.

Ehdotus: Kotieläintuotantoon ei tule suunnata tukia kompensoimaan kuluttajakäyttäytymisestä aiheutuneita muutoksia. Tukijärjestelmää tulisi uudistaa niin, että eläinten kasvatustiheys pienenisi ja ylipäänsä eläinmäärät vähenisivät. Tätä kehitystä voitaisiin tukea esimerkiksi asettamalla tilakohtainen tukikatto eläinmäärälle, jotteivat eläinmäärät ainakaan kasvaisi. Tuottajille tulee tarjota tukea siirtymässä esim. kasviproteiinien tuottamiseen.

5.2.1.1. Ympäristökorvaukset

Kritiikki: Ympäristökorvauksiin varattu budjetti vaikuttaa alijäämäiseltä. Suomen CAP-suunnitelman erityistavoitteissa kuvatut tavoitteet ja toimenpiteiden yksityiskohdat sekä budjetti ovat ristiriitaiset ympäristökorvausten osalta.

Ympäristösitoumuksen toimenpiteisiin sisältyy yksitoista eri vaihtoehtoa, joista ympäristösitoumuksen antavan viljelijän on valittava kaksi. Yhdestätoista valinnaisesta toimenpiteestä 7 on suoraan jonkin teknisen laitteen tai jopa lakisääteisen vaatimuksen toistoa. Tämä ei takaa ympäristön paranemista. Ympäristösitoumuksen tilakohtaiset yleiset vaatimukset kuuluisivat ennemmin ehdollisuuteen.

Ehdotus: Ympäristökorvauksille on varattava tarvittavat määrärahat. Rahaa voidaan siirtää esimerkiksi erilaisten koneiden hankinnasta toimenpiteisiin, joilla on tutkitusti todettuja ympäristöhyötyjä. Ympäristösitoumuksen valinnaiset toimenpiteet tulisivat olla huomattavasti kunnianhimoisempia ja ympäristöä aidosti hyödyttäviä. 

Kritiikki: Aikaisemman CAP-kauden ympäristökorvauksen ehtona olleista fosforin lannoitusrajoista ollaan uudessa luonnoksessa luopumassa.

Ehdotus: Saman tasoiset fosforirajat ovat siirrettävä kansalliseen säätelyyn CAP tukikauden alussa. Ilman toimenpiteitä luonnoksen lainsäädäntö johtaa moninkertaiseen fosforiyliannostukseen ja lisää ravinnevalumia vesistöön.

CAP:ssa on turvattava rahoitus myös maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille: kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle. Näille toimenpiteille ei luonnoksessa ole rahoitusta.

5.2.1.2. Luonnonmukaisen tuotannon korvaukset

Luomukotieläinkorvaus

Ehdotus: Eläinyksikkövaatimus ei saa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti, sillä se sotisi luomutuotannon periaatteita vastaan. Luomukotieläintuen tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläinmäärä suhteessa pinta-alaan. Mitä enemmän eläintiheys tiloilla kasvaa, sen suuremmaksi muodostuvat riskit ylilaidunnukselle, pistemäiselle ravinnekuormitukselle ja rehuomavaraisuuden vaarantumiselle.

Erityistavoitteet ja määrärahojen riittävyys

Mistä on kyse: Suomen CAP-suunnitelman erityistavoitteissa kuvatut tavoitteet ja toimenpiteiden yksityiskohdat sekä budjetti ovat ristiriitaiset luomutuotannon osalta. Suomi on asettanut luomualalle 20 prosentin pinta-alatavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi CAP-suunnitelman erityistavoitteissa todetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta, että luonnonmukainen tuotanto edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta, koska tuotannossa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita. Lisäksi etenkin luomukotieläintilojen on tutkitusti todettu olevan suotuisia maatalousympäristön linnustolle.

Kritiikki: Budjetti vaikuttaa alijäämäiseltä. Luomun kasvutavoitteisiin ei tulla pääsemään, koska määrärahat eivät tule riittämään luomutuotannon tasaiseen kasvuun. Myös IFOAM Organics Europen selvitys vahvistaa, että määrärahoja on varattu liian vähän suunnitellun kasvun toteuttamiseksi.

Suomen suunnitelmat sotivat myös EU:n Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden tavoitteita vastaan. Tavoitteena on kasvattaa luomuviljeltyä pinta-alaa EU:n alueella 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus: Luomulle on varattava tasaiseen kasvuun tarvittavat määrärahat.

5.2.1.3. Eläinten hyvinvointikorvaukset

Ehdotus: Eläinten hyvinvointikorvaukset tulisi nykyistä selvemmin suunnata tulevaisuuteen: hyvinvointisitoumusten tarkoitus ei saa olla nykyisenlaisen tuotannon ylläpito hyvinvointikorvausten avulla, vaan sitoumuksilla ja tuilla tulisi ohjata sellaisiin toimenpiteisiin, jotka entisestään parantaisivat tuotantoeläinten hyvinvointia. Tällaisia parannuksia olisivat esimerkiksi naudoilla vierihoito tai imettäjälehmät, sioilla ulkoilu, broilereilla hitaampien ja terveempien hybridien käyttäminen ja munijakanoilla tilavaatimusten väljyys sekä häkki- ja verkkopohjakasvatuksen kieltäminen. Hyvinvointikorvauksissa tulisi vähimmillään ennakoida Euroopan komission valmistelussa oleva Euroopan laajuinen häkkikasvatuskielto ja nostaa hyvinvointikorvausten myöntämisen vaatimuksia.

Eläinten hyvinvoinnin mittarit eivät saisi olla pelkästään ympäristöön tai sairauksien puutteeseen perustuvia asioita.  Nykytiedon valossa eläinten mahdollisuudet lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen ovat keskeisiä niiden hyvinvoinnille. Esimerkiksi munintakanaloissa tulisi voida mitata eläinten hyvinvointia myös eläinlähtöisillä mittareilla, ei ainoastaan ilman laatua mitaten. Samoin broilereilla tulisi mitata esimerkiksi virikkeiden käyttöä ja eläinten aktiivisuutta pelkkien sairauksien mittaamisen sijaan.

5.2.3.4. Ei-tuotannolliset investoinnit

Mistä on kyse: Luontopohjaisten ratkaisujen lisääminen on tunnustettu EU:ssa tärkeäksi menetelmäksi vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ei-tuotannollisissa investoinneissa on aito mahdollisuus lisätä luontopohjaisten ratkaisujen määrää myös Suomessa, joiden avulla voidaan vastata moniin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Kritiikki: Maatalouskosteikkojen perustamiseen osoitettu määräraha ja tavoiteltu pinta-ala on hyvin pieni. Kosteikot vähentävät ravinne- ja kiintoainekuormitusta, parantavat valuma-alueen vesienhallintaa sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Ehdotus: Kosteikot ovat pitkäaikaisia vesiensuojeluratkaisuja ja siksi niiden määrän huomattava lisääminen on tärkeää. Maatalouskosteikkoihin käytettävä peltopinta-ala tulisi myös lukea kokonaispeltoalaan, johon on mahdollista saada muuta tukea. Tämä kannustaisi viljelijöitä lisäämään kosteikkojen määrää. 

Kategoriat
Avoin kirje

Maa- ja metsätalousministeriön vastaus järjestöjen avoimeen kirjeeseen ja keinoja vaikuttaa maatalouspolitiikan CAP-uudistukseen tällä viikolla!

Huhtikuussa 2021 lähetimme kansalaisjärjestöinä ja kansalaisina avoimen kirjeen maa- ja metsätalousministeriölle, jossa esitimme huolemme maatalouden CAP-uudistuksen Suomen strategian ympäristötoimien riittämättömyydestä. Pyysimme avointa tapaamista ministeriön kanssa keskustellaksemme kirjeen vaatimuksista, joka toteutui toukokuussa 2021.

26.8.2021 ministeriö lähetti kirjallisen vastauksen kirjeeseemme. Kiitämme ministeriötä perusteellisista vastauksista. Valitettavasti vastaus ei kuitenkaan vakuuttanut CAP-strategialuonnoksen ympäristötoimenpiteiden ja niiden rahoituksen riittävyydestä. Miljoonien leikkaukset ympäristötukiin eivät millään vastaa kirjeen vaatimuksiin, ja samat huolenaiheet pysyvät kiireellisinä.

Ministeriön vastaus järjestöjen avoimeen kirjeeseen

Suomen CAP:n yksityiskohtia työstetään EU komission kanssa tulevan syksyn ja vuoden 2022 aikana. MMM kerää tällä hetkellä lausuntoja kansalliseen CAP-luonnokseen 10.9. saakka. Juuri nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni antaa kommenttinsa luonnoksen epäkohdista ja ehdotuksensa ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävän CAP:n aikaansaamiseksi.

Lausunnot voi käydä antamassa perjantaihin 10.9. saakka lausuntopalvelun kautta osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dbf260c4-ab07-4506-a240-7e881ef41358.

CAP-luonnoksen käsitteistö on monimutkaista ja vaatii paljon perehtymistä, jonka vuoksi monelle maatalouden ympäristövaikutuksista huolestuneelle voi olla vaikea kommentoida luonnoksen epäkohtia,  #CAPkuntoon kampanja jakaa omat lausuntonsa kenen tahansa hyödynnettäväksi alla olevan linkin dokumenttiin. Lausunnossa nostetaan esille avainkysymyksiä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen hyvinvoinnin suojelemiseksi CAP-uudistuksessa.

Lausuntoesimerkkejä CAP-luonnokseen (päivittyy 9.9. saakka)

Jaa sosiaalisessa mediassa tietoa CAP:sta tunnisteilla #CAPkuntoon ja #CAP27. Vaaditaan yhdessä loppu kestämättömälle maataloudelle!

Kategoriat
Lakko

Kutsu kansainväliseen ilmastolakkoon 24.9.2021.

Uusi IPCC-raportti kertoo hälyttävää tietoa ilmastokriisistä: 1,5 asteen lämpenemisen raja saattaa ylittyä 2030-luvun alussa tai jopa aikaisemmin. Ilmastokriisi ei ole tulevaisuutta, vaan aidosti tätä päivää, ja se vaikuttaa jo hyvin merkittävällä tavalla satojen miljoonien ihmisten elämään.

 

Kaikkein eniten kriisin vaikutukset näkyvät köyhimpien ihmisten elämässä, kehittyvissä maissa, ja jo valmiiksi syrjittyjen vähemmistöjen keskuudessa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että rikkain prosentti päästää ilmakehään kaksinkertaisen määrän hiilidioksidia maapallon köyhimpään 50 %:iin verrattuna. Yleisesti ilmastokriisi koettelee eniten alueita ja yhteisöjä, jotka ovat vähiten vastuussa sen synnystä.

 

Ilmastokriisi ei liioin tapahdu tyhjiössä. Toiset yhteiskunnalliset kriisit, kuten esimerkiksi rasismi, seksismi, ableismi ja luokkaerot vaikuttavat ilmastokriisiin, ja toisin päin. Siksi ilmastokriisiä ei voi käsitellä yksittäisenä ongelmana, vaan yhteydessä muihin. Taistelumme ovat yhteydessä ja sidoksissa toisiinsa, ja parhaimmillaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden vaatiminen voi tuoda meidät yhteen. Samaan aikaan meidän pitää tunnustaa, etteivät kohtaamamme ongelmat ole samanlaisia, emmekä koe niitä samoissa määrin.

 

Päättäjien varsinkin globaalissa pohjoisessa on kannettava vastuunsa ekologisesta katastrofista, joka on suurelta osin heidän aiheuttamansa. IPCC:n raporttikin osoittaa, ettei aikaa ole hukattavaksi. Jotta voimme välttää ilmastokriisin pahimmat vaikutukset, päästöjä on vähennettävä rajusti. Se tarkoittaa, että meidän pitää luopua fossiilisista polttoaineista ja lopettaa niiden louhinta, polttaminen ja käyttö. Planeetan sekä sillä elävän elämän hyvinvointi pitää asettaa etusijalle.

 

Tähän asti päättäjät eivät ole tehneet riittävästi ilmastokriisin hidastamiseksi, vaikka ovat niin luvanneet, ja aikaa on ollut vuosikymmeniä. Nyt tarvitsemme nopeita, konkreettisia ja oikeudenmukaisia toimia, ja niitä tulemme myös vaatimaan.

 

Fridays for Future kutsuu kaikki mukaan kansainväliseen ilmastolakkoon 24. päivä syyskuuta. Ottakaa meihin rohkeasti yhteyttä Instagramissa, Twitterissä tai sähköpostitse [email protected], jos lakon järjestäminen esimerkiksi omalla paikkakunnalla tai lakkoon osallistuminen yleisesti kiinnostaa.

 

Koronaviruspandemiasta johtuen muistetaan pitää turvavälit, käytetään maskia ja hakeudutaan tarvittaessa testiin. Pahimmilla tautialueilla ja suurissa kaupungeissa lakko järjestetään todennäköisesti hajautetusti; tästä luvassa lisää tietoa ja ohjeita lähiviikkoina!

 

Terveisin: Fridays for Future Suomi

Kategoriat
Uncategorized

Fridays for Future vastaan turveala?

Turveala osoittaa tänään, 30.4., mieltään Helsingissä. He vastustavat energiaturpeen veronkorotusta ja vaativat turpeen luokittelun muuttamista uusiutuvaksi energialähteeksi. Heidän mukaansa se on ratkaisu alan ahdinkoon. Mielenosoitus mainostaa vahvasti kansalaisaloitetta, joka tähtää juuri tähän.

 

Me ymmärrämme turvealan työntekijöiden suuttumuksen, ahdistuksen ja pelon tulevasta. Ymmärrämme tarpeen osoittaa mieltä, ja sen, mistä tämä kaikki kumpuaa. Emme voi kuitenkaan seistä mielenosoituksen tavoitteen takana. Turveala tulee ajaa alas, mutta siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Fridays for Future Suomi yhtyy kuitenkin turvealan vaatimukseen: hallituksen tulee kantaa tästä vastuu.

 

Mitään energiamuotoa ei voida julistaa poliittisella päätöksellä vähäpäästöiseksi, jos se ei sitä ole. Turve tuottaa noin 12 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, eikä päästöjä uudelleenluokittelulla ajeta alas. Uusiutumistahti ei siis ole ongelma, vaan päästöt. Nämä vähenevät lopettamalla turpeenpoltto, eivätkä Suomen hallituksen julistukset vaikuta tämän energiamuodon päästöihin. Uusiutuvuus ei automaattisesti siis tarkoita vähäpäästöistä. Uusiutuu mihin tahtiin tahansa, turpeenpolton päästöt ovat liian korkeat, jotta sitä voisi jatkaa kestävässä yhteiskunnassa.

 

On ollut jo kauan tiedossa, ettei turpeenpoltolla ole tulevaisuutta. Reilu siirtymä muille aloille olisi voitu aloittaa hyvissä ajoin, mutta päättäjät valitsivat toimia toisin. Nyt alan tilanne muistuttaa enemmänkin vapaapudotusta, kaikista sille suoduista tuista huolimatta.

 

Nyt pitäisi tukea turvealan työntekijöitä siirtymässä uusiutuville aloille, jotka ovat tulevaisuus turpeen jälkeen. Valtion apu tässä on tärkeää, ja sen on taattava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Ensimmäinen vaihe tässä on selkeä linjaus turpeen energiakäytön lopettamisesta. Esimerkiksi Irlannissa, jossa turvetta on käytetty polttoaineena jo ennen Suomea (https://www.hs.fi/talous/art-2000006446466.html), on linjattu turpeenpolton päättyvän vuoteen 2023 mennessä. Suomessa turpeenpoltolle ei ole asetettu selkeää päättymispäivämäärää.

 

Tämän jälkeen valtio voi tukea siirtymää muun muassa tarjoamalla uudelleenkoulutusta turvealan työntekijöille sekä rahaa soiden ennallistamiseen. Irlannissa rahaa on käytetty myös esimerkiksi pitkospuiden rakentamiseen suoalueille, mikä tuo soiden luontoympäristön paikallisten saavutettaviin. Siirtymää voidaan rahoittaa esimerkiksi EU:n kestävän siirtymän rahaston avulla. On kuitenkin selvää, että turvealaa ei voi, eikä sitä tule pelastaa.

 

Ilmastovaikutusten lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös turpeennoston muut ympäristövaikutukset: Suomessa pesivästä 20 suolintulajista peräti 12 on uhanalaisia.  1980-luvun alun jälkeen kannat ovat jopa puolittuneet. Syitä tähän ovat soiden ojitus, ilmastokriisi ja turvetuotanto. Suomessa uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa kasvamistaan, ja nykyään jopa joka toinen lintu Suomessa on luokiteltu uhanalaiseksi. (https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf)

 

Suomalaisen suoluonnon suojelulla on tärkeä merkitys koko Euroopan biodiversiteetille: Suomeen on kerääntynyt suuri osa Euroopan suolinnustosta, sillä Suomi on ollut ennen soinen maa. Iso osa luonnonmukaisista soista on kuitenkin tuhottu, ja koskemattomista soista on jäljellä enää rippeet. Uhanalaistumisen pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden huomiointia jokaisessa asiassa.

 

Usein kuulee mainittavan, että kotimaisen turvetuotannon alasajo tarkoittaa venäläisen hakkeen lisäämistä. Näin ei tarvitse olla. Vetoammekin hallitukseen, jotta se asettaisi selkeät raamit tälle kehitykselle: polttoon perustuvat ratkaisut eivät ole kestävä vaihtoehto. Tilalle on saatava aidosti kestäviä energialähteitä.

 

Lisäksi kuulee vedottavan huoltovarmuuteen. On totta, että Suomeen tuodaan paljon sähköä ulkomailta. Taloudellisesti tämä on kuitenkin järkevää: omavaraisuus, johon Suomi kyllä halutessaan pystyisi, tulisi kalliiksi kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille. Se ei olisi siis järkevää. Suurin osa Suomeen tuotavasta sähköstä tulee Ruotsista, jossa se tuotetaan edullisesti vesivoimalla. (https://yle.fi/uutiset/3-11103633)

 

“Poliittisten päätösten takia kotimainen turve on menettänyt kilpailukykynsä.”

Tämä turvealan mainostaman kansalaisaloitteen toteama pitää osittain paikkansa, ja näin tulee ollakin. Suurempi syy on kuitenkin kansainvälinen päästökauppa, joka juontaa juurensa siihen samaan syyhyn, minkä takia turpeenpoltosta pitää luopua: ilmastokriisiin. Me emme voi jatkaa saastuttavan alan tukemista. Sen sijaan meidän tulee tukea ihmisiä, jotka nyt kärsivät päättäjien vitkuttelusta. Ala tulee ryminällä alas kansainvälisen yhteisön alkaessa vihdoin heräillä ilmastokriisiin. Voimme vain toivoa, että tällä kertaa päättäjät kantavat vastuunsa.

Kategoriat
Blogi

Ilmastokasvatusvaatimukset

Luovutimme tänään 14.4 opetus -ja kulttuuriministeri Jussi Saramolle Euroopan Fridays For Futuren ilmastokasvatusvaatimukset.

Ongelma

Ihmiskunta on ennennäkemättömien ilmasto- ja biodiversiteettikriisien uhkien edessä. Kriisien perimmäiset syyt ovat nyky-yhteiskunnassa, joka rakentuu jatkuvalle materiaalisen kulutuksen kasvulle samaan aikaan sivuuttaen täysin planetaariset rajat. Tämä vakava hätätila heikentää tällä hetkellä nuorten luottamusta tulevaisuuteensa ja aiheuttaa vakavaa ahdistusta. Universaalin ja kattavan ilmastokasvatuksen avulla nuorille voidaan antaa mahdollisuus ottaa vastuuta tulevaisuudestaan ja taistella aktiivisesti ilmastokriisiä vastaan.

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta on kattava opetussuunnitelma, joka perustuu kestävyyteen ja vaalii ihmiskunnan yhteyttä luontoon. Sen tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen käsitys meneillään olevasta ilmasto- ja biodiversiteettikriisistä ja sen syistä ja seurauksista, helpottaa kestävien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistä, sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua aktiivisesti oikeudenmukaisen, kestävän yhteiskunnan luomiseen.

1. vaatimus: Ilmastokasvatuksen pitää olla saatavilla kaikille riippumatta etnisyydestä, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta, ja sitä pitää toteuttaa opetuksen jokaisella asteella.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit eivät tunne rajoja. Ne vaikuttavat nykyisiin ja tuleviin sukupolviin, ja niiden hillitseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Vain varmistamalla ilmastokasvatus kaikille, kansakunnat voivat jakaa yhteisen käsityksen kriiseistä ja toteuttaa tehokkaita, pitkäaikaisia ​​globaaleja ratkaisuja.

2. vaatimus: Ilmastokasvatus pitää sisällyttää jokaisen opetussuunnitelman perusteisiin ja täten sitä pitää opettaa jokaisessa oppiaineessa. Oppilaiden pitää saada tietoa ilmastokriisin tieteellisistä, sosiaalisista ja eettisistä näkökulmista.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit ovat monitahoisia tieteellisiä, sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä, joiden hillitseminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä niiden syistä ja seurauksista. Opiskelijoilla on oltava kyky muodostaa yhteyksiä kriisien eri puolien välille sekä harjoittaa kriittistä ajattelua mielenkiintoisen, opiskelijakeskeisen oppimisen kautta kaikilla tieteenaloilla.

3. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää tarjota työkalut ja tuki oppilaiden ja opettajien auttamiseksi ilmastoahdistuksen ja mielenterveysongelmien käsittelyssä.

Ilmastoahdistus ja mielenterveysongelmat vaarantavat ihmisten kyvyn opiskella ja tehdä töitä, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän elämänlaatuunsa ja toimintakykyynsä sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Edistämällä opiskelijoiden ja opettajien mielenterveyttä parannetaan heidän hyvinvointiaan ja kykyään osallistua yhteiskuntaan.

4. vaatimus: Kaikki opettajat pitää kouluttaa ilmastokasvatusta varten, ja opettajille pitää tarjota opetusmateriaalit ja opetusohjelmat.

Ilman tehokkaita, hyvin koulutettuja opettajia oppilaat ovat huonosti valmistautuneita osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja puuttumaan meneillään oleviin ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Opettajille on annettava tarvittavat tiedot ja välineet, jotta ilmastokasvatus voidaan sisällyttää heidän oppiaineisiinsa ja tieteenaloihinsa opetussuunnitelman kautta pakollisella opettajankoulutuksella ja jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä.

5. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää olla aloitteellisia vastuullisuuden kehittämisessä luonnon ja yhteiskunnan osalta, sekä sitouttaa opiskelijat harjoittamaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Tänä ennennäkemättömänä ekologisen ja sosiaalisen kriisin aikana opiskelijoiden on elintärkeää olla perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää kunnioitus ja vastuu luonnosta sekä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kuten koronapandemian myötä on nähty, välinpitämättömyys muita kohtaan on maksanut tuhansia ihmishenkiä ja miljoonia euroja. Kouluilla on merkittävä rooli opiskelijoiden ja siten koko yhteiskunnan arvojen ja elämän valintojen muodostumisessa. Ilmastokasvatuksen käyttöönotto on äärimmäisen tärkeää sen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan.

6. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja olla edelläkävijöitä tällä osa-alueella. Näin ollen kaikkien koulujen täytyy olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja kaikki uudet koulut pitää rakentaa päästöttömiksi.

Koulujen tulee esimerkein ja innovaatioita tukemalla edistää tietoa ja perustaitoja ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyen. Kun kestävä kehitys on opetuksen keskiössä alusta alkaen, voidaan tulevaisuudessa välttyä merkittäviltä haitoilta kun yhteiskunta joutuu sopeutumaan kriiseihin yhä enemmän.

Kategoriat
Avoin kirje

Vetoomus kestävän maatalouspolitiikan puolesta

Avoin kirje maa- ja metsätalousministeriölle: CAP:n suunnitteluprosessin läpinäkyvyys ja maatalouspolitiikan ympäristötavoitteiden tiukentaminen

Arvoisa ministeri Jari Leppä,

Kirjoitamme teille kansalaisjärjestöinä, ympäristöliikkeinä ja kansalaisina vaatien Suomen valtiota nostamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) Suomen strategiasuunnitelman ympäristötavoitteita kunnianhimoisemmalle tasolle. Tämä pitää tehdä ottaen huomioon jo olemassa oleva tutkimusnäyttö ympäristön tilasta, joka osoittaa selvästi, että CAP:ia pitää parantaa merkittävästi kestävän ruoantuotannon edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen varmistamiseksi. Tällä hetkellä CAP:n uudistus ei kannusta tuottajia riittäviin ympäristötekoihin, vaan keskittyy ylläpitämään nykyisenlaista riittämätöntä järjestelmää, joka ohjaa varoja vain näennäisiin ympäristötoimiin. Maa- ja metsätalousministeriön on tunnustettava vastuunsa nykyisenlaisen Suomen maataloustuotannon aiheuttamasta ympäristön kuormituksesta sekä luonnon köyhtymisestä. Lisäksi CAP:n epäsuorat vaikutukset ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ovat nähtävissä myös muualla kuin Suomessa.

Vaatimuksemme ovat seuraavat:

1. CAP:n strategisen suunnitteluprosessin ja rahoituksen läpinäkyvyys        

CAP on 387 miljardin euron tukipolitiikan väline (35% EU:n kokonaisbudjetista), joka otetaan yhteisistä verovaroista. Suomessa CAP:n rahoitukseen tullaan käyttämään vuosina 2021–2027 vuosittain noin 900 miljoonaa euroa EU:n rahoituksesta ja lisäksi 1 100 miljoonaa euroa Suomen omaa kansallista rahaa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. On ehdottoman tärkeää, että Suomen kansalaiset pystyvät seuraamaan ja vaikuttamaan päätöksentekoprosessiin sekä siihen, miten rahoitusta käytetään, sillä kyseessä on yleiset verotulot ja niiden käyttö. Avoin tiedotus ei tarkoita 1-2 webinaaria vuosittain, vaan avoimuutta siitä, milloin työryhmät kokoontuvat, keitä niihin kuuluu ja mitä niissä keskustellaan. Vain näin kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa oikea-aikaisesti päätöksentekoon.

2. Turvemaiden välitön ja tehokas turvaaminen

 Suopellot ja -metsät tuottavat yhteensä yli 10% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Samanaikaisesti puolet Suomen suoekosysteemeistä ja lukuisat suolajit ovat uhanalaisia. Jotta voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään, on välttämätöntä muuttaa CAP:ia ja luopua nykyisenlaisista huonoista käytännöistä kokonaan. Uusien turvepeltojen raivaaminen on lopetettava heti ja luonnonvaraiset suot on jätettävä koskemattomiksi. Olemassa olevien turvepeltojen hyödyntäminen edellyttää siirtymistä vähäpäästöisempiin viljelykäytäntöihin, kuten monivuotisten kasvien viljely ja pellon muokkaamisen välttäminen. Huonosti tuottavien turvepeltojen ennallistaminen soiksi on tärkeää, sillä ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen. Hiilivarastojen turvaamisen lisäksi tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä ei voida saavuttaa ilman turvemaiden perustavanlaatuisia hoitotoimenpiteitä ja turpeen energiakäytön lopettamista suunniteltua nopeammin.

3. Tiukemmat ympäristövaatimukset ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen

Vaadimme ministeriötä lopettamaan kaiken ympäristölle haitallisen tehomaatalouden tukemisen. Ekojärjestelmä ja ympäristökorvausjärjestelmä tulee suunnitella niin, että ne palkitsevat tuottajaa ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöönotosta, kuten pysyvien nurmien säilyttäminen, laidunten parempi hoito, maisemapiirteiden lisääminen ja luomuviljely. Tehoeläintuotannon tukeminen tulee lopettaa ja tukea tuotannon siirtymistä vähemmän intensiiviseen, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivaan eläintuotantoon. Ruoantuotannossa kasvatettaville naudoille tulee taata laidunnus, sillä se edistää eläinten hyvinvointia ja maatalousluonnon monimuotoisuutta. Huomioiden eläintuotannon päästöjen merkittävän osuuden ruoantuotannon ilmastopäästöistä, tukia tulee ohjata kasviproteiinien tuotantoon ja kasviperäisten tuotteiden kehittämiseen ja menekinedistämiseen. Toimilla tulee olla tieteellisesti todetut positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja eläinten hyvinvoinnille. Tuottajille tulee tarjota tarvittava tuki kestävien ratkaisujen tekemiseksi ja heitä, jotka tekevät enemmän ympäristön hyväksi, tulee palkita tulosperusteisesti.

4. Ainakin 30% Suomen maatalousmaan pinta-alasta luonnonmukaisessa maataloustuotannossa vuoteen 2030 mennessä

EU:n komissio suosittelee Pellosta pöytään -strategiassa, että EU:n maatalousmaan pinta-alasta vähintään neljänneksellä harjoitetaan luonnonmukaista maataloutta 2030 mennessä. Luonnonmukaisen maatalouden rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä on tunnustettu. Komissio on jo suositellut Suomelle, että luomutuotanto otetaan huomioon valtion CAP-strategiassa sekä ympäristön takia että taloudellisin perustein. CAP-strategian valmistelussa on ehdotettu kasvattaa luomutuotantoa 20 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, mikä on sama kuin viime CAP-ohjelmakaudella. Vaadimme, että Suomen tulee pyrkiä korkeampaan tavoitteeseen, 30 prosenttiin. Suomessa luomutuotannon pinta-ala (14%) on jo EU:n keskimääräistä luomutuotannon pinta-alaa (8%) korkeampi, ja potentiaalia toimia suunnannäyttäjänä muille jäsenmaille.

5. CAP -toimenpiteet metsien luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi

 Metsät ovat Suomessa tärkein elinympäristö uhanalaisille lajeille, mutta metsäluontotyypeistä lähes 80% on uhanalaisia. Suomi ei ole ottanut käyttöön sille tarjottuja metsätalouden CAP-ympäristötukia Natura-alueilla eikä niiden ulkopuolella, ja talousmetsien luonnonhoidossa on yhä suuri rahoitusvaje. Metsätalouden tuista vain pieni osa menee luonnonhoitoon: Metsätalouden kannustejärjestelmä 2020-luvulla -mietintö (MMM:n julkaisuja 2021:2) antaisi vain kuudesosan MMM:n metsätalouden tuista metsäluonnon hoitoon vuoden 2024 jälkeen. Tässä suhteessa EU-tukien käyttö metsäluonnon hoitoon on perusteltua. Vaadimme, että Suomi ottaa käyttöön CAP -toimenpiteet talousmetsien luonnonhoitoa varten, ja osoittaa siihen vuosittain vähintään 8 miljoonaa euroa kuroakseen umpeen METSO-ohjelman puutteet metsänhoidossa. 

Tämän kirjeen perusteella esitämme avointa tapaamista ministeriön kanssa keskustelemaan vaatimuksistamme ja varmistamaan, että ne otetaan huomioon.

Yhteistyöterveisin,

Sommer Ackerman, Milka Keinänen, Elsa Kivinen, Inka Järvelä ja Pirjo Apell

Jos vetoomus ei lataa voit täyttää sen täällä

Jaa:

Kategoriat
Lakko

Kansainvälinen ilmastolakko 19.3.

Koronaviruspandemian aiheuttamista sulkutiloista huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa edelleen. Nykyisellä menolla ilmasto lämpenee yli 3 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämänhetkiset toimet eivät siis riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Globaaleja hiilidioksidipäästöjä on reilusti vähennettävä, fossiilisista polttoaineista pitää luopua ja hiilinielujen määrää on kasvatettava.

19.3. kansainvälisessä ilmastolakossa lakkoilemme Pariisin sopimuksen mukaisten ilmastotoimien puolesta ja tuodaksemme ilmastokriisille huomiota. Vaadimme oikeudenmukaisia ja kiireellisiä ilmastotoimia.

Lakkoilla voi osallistumalla valtakunnalliseen striimiin puhujana tai katsojana. Myös paikallisiin videopuheluihin voi liittyä oman lakkokyltin kanssa. Kannustamme postaamaan someen hashtageilla #ilmastolakko, #ClimateStrikeOnline ja #NoMoreEmptyPromises. Linkit striimiin ja videopuheluihin tullaan jakamaan sosiaalisessa mediassa, joten laitathan seurantaan some-tilimme: Instagramissa @fridaysforfuture.fi, Facebookissa @fridaysforfutureSuomi ja Twitterissä @FFFSuomi .

ILMOITTAUDU PUHUJAKSI

Miten ja Kuinka lakkoilla

Kategoriat
Blogi

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla

”Heitä ei kuunnella, mutta he eivät jää äänettömiksi. He eivät taistele ainoastaan tulevaisuudestaan, vaan myös tästä hetkestä. Emme aio olla epäoikeudenmukaisuuden vankeja.“

Tänään 25.9.2020 on Fridays For Futuren kansainvälinen toimintapäivä. Toimintaa on monenlaista paikan päällä lakkoilusta online-tapahtumiin ja ilmasto-oppitunteihin. Yksi teema kuitenkin yhdistää monia näistä tapahtumista ympäri maailmaa: ilmasto-oikeudenmukaisuus. Se on nostettu kansainvälisesti päivän teemaksi, ja huomio kiinnittyy erityisesti esimerkiksi MAPA:an. Mikä on MAPA ja miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on kansainvälisen toimintapäivän teemaksi nostamisen arvoinen asia?

Mikä MAPA?

MAPA:lla (= Most Affected People And Areas) tarkoitetaan siis yksinkertaistettuna globaalia etelää, mutta uusi termi MAPA on ihmisläheisempi. Erityisesti siis tänään haluamme kiinnittää huomiota globaalin etelän ilmastokriisissä kohtaamiin ongelmiin, sillä läpi historian kyseinen alue ja sen ihmiset ovat olleet epäoikeudenmukaisessa asemassa. Eikä ilmastokriisi ole siinä poikkeus. Kyseisiä ihmisiä ja heidän ongelmiaan ei kuunnella tai huomioida, vaikka samaan aikaan päättäjät sekä media esittävät heidät toivon merkkitulina. Todellisuudessa suuri osa alueen ihmisistä on köyhiä ja luonnosta riippuvaisia. He elävät köyhyysrajan alapuolella eivätkä saa ääntään kuuluviin. He eivät ole meidän hyväosaisten merkkitulia, vaan oikeita hädässä olevia ihmisiä, joiden varjolla maiden rikkaat ja päättäjät eivät voi jatkaa ratsastamista.

Monissa globaalin etelän maissa kuten Boliviassa, Pakistanissa ja Kolumbiassa toteutumattomat kansainväliset ilmastolupaukset ovat saaneet juristit ja ilmastoaktivistit yhdessä ottamaan yhteyttä oman maan tuomioistuimeen. Yhteydenotoissa ja oikeustapauksissa vaaditaan parempia ilmastotoimia, oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi yhdessä pakistanilaisessa oikeustapauksessa kerrotaan, että ilmastokriisin myötä kansalaisilta on kadonnut tavallisia ihmisoikeuksia – enää ei ole puhdasta tai terveellistä elinympäristöä. Oikeustapauksessa vaadittiin valtiolta parempaa priorisointia kansalaisten ja energiahankkeiden välillä sekä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia toimia. Eräässä kolumbialaisessa oikeustapauksessa puolestaan on aiheena uhatut ekosysteemit, joita uhkaa erityisesti hiilidioksidipäästöt. Jos kolumbialaiset ekosysteemit tuhoutuvat lisää, niin sillä tulee olemaan suuret vaikutukset kaikkeen aina asukkaiden puhtaasta vedestä teollisuuteen.

Välttämätön oikeudenmukaisuus

Paljon puhutaan siitä, kuinka ilmastotavoitteisiin tulee sisällyttää oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliuteen, kuinka ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, ja niin edelleen. Miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on niin tärkeää? Miksei vain voisi vähentää päästöjä maksimimäärän nyt ja ihan kaikkialla? Tai tinkiä päästöistä siellä, missä ne ovat jo alun perin matalammat?

Asia ei ole niin yksioikoinen, ja jo lähtökohtaisesti valtavan epäoikeudenmukainen: rikkaimmat ihmiset, rikkaimmat yritykset ja rikkaimmat valtiot ovat pääosin aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jonka vaikutukset kuitenkin ensimmäisenä kohdistuvat heihin, joiden elintaso ei ole saavuttanut välttämättä edes inhimillistä tasoa. Ne rikkaat, joilla olisi parhaimmat valmiudet sopeutua, eivät välttämättä edes näe muutoksia, joista heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kärsimään. Keskellä ilmastokriisiä tähän yhtälöön pitäisi sovittaa päätökset siitä, ketkä vähentävät päästöjä ja ketkä eivät.

Tutkimusten mukaan rikkain 10 prosenttia maailmasta aiheuttaa yli puolet päästöistä. Puhumattakaan pelkästään muutamasta aikamme jättiyhtiöstä, jotka ovat lukumäärällisesti häviävän pieni osuus kaikista maailman yrityksistä, mutta päästöjen puolesta suurimpia saastuttajia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuitenkin eniten nimenomaan köyhimpien ihmisten elämässä, kehittyvämmissä maissa ja jos valmiiksi syrjittyjen vähemmistöjen keskuudessa. Eivätkä tulvat, pyörremyrskyt, äärimmäiset sääilmiöt ja epätavallisen lämpimät kesät ja kokonaiset vuodet ole tulevaisuutta, ne ovat nykyhetkeä. Ne ovat nykyhetkeä paikoissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on yhtä hankalaa, kuin pääosin länsimaisten elintason saavuttaminen niissä paikoissa on.

Ilmastokriisin vastaisessa taistelussa tulisi huomioida ihmisten erilaiset asemat ja epätasa-arvoisuus kriisiä kohdatessa. Edellä mainitut asiat ovat nimenomaan niitä epätasa-arvoisuuden merkkejä. Myös ilmastotoimissa pitäisi kiinnittää huomiota oikeudenmukaisuuteen. Et voi pyytää kyytiä moottoritiesillan toiselle puolelle ihmiseltä, joka ei omista autoa, saati ajokorttia. Hän kun ei pääse sinne itsekään. Yhteisvoimin voitte kuitenkin päästä määränpäähän, yksi kuskina, toinen kartanlukijana. Kaikkien osuus toimissa on yhtä tärkeä, mutta kaikki eivät pysty tekemään samanlaisia asioita. Sama pätee ilmastokriisissä. Voiko kehittyvien maiden, jotka eivät ole koskaan saavuttaneet länsimaista teollisuuden siivittämää elintasoa, olettaa vähentävän päästöjä uusien teknologisten ratkaisujen, uusiutuvan energian ja investointien avulla? Ei, se tehtävä on niillä mailla, joilla on siihen resursseja.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on tärkeää, jotta varmistetaan, ettei epäoikeudenmukaisuutta olisi. Se on tärkeää, jotta vähemmistöjä ja heikoimmissa asemissa olevia sortavat historian tapahtumat eivät toistuisi. Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista katsomalla asioita vain yhdestä perspektiivistä, sillä yksikään ihminen ei ole samanlaisessa asemassa kuin toinen. Reilu muutos ei tarkoita sitä, että koska Suomen kaltaisten maiden pitäisi vähentää päästöjään, meiltä vietäisiin maidot ja makkarat ruokapöydästä. Ei. Se tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi on ratkaistu täysin vasta sitten, kun siellä, missä se tulisi vaikuttamaan ankarimmin, on ruoka pöydässä ja kohtuulliset elinolot.

Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi voidaan tehdä?

On selvää, että ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla. Ilmastokriisiä hidastaessa pitää huomioida kuka oikeastaan on päästöistä vastuussa. Onko se bolivialainen pieni maanviljelijä vai kenties joka toinen kuukausi kaukolentoja lentävä eurooppalainen? Jälkimmäinen eurooppalainenhan se on. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pelkästään ihmiskunnan rikkaimman kymmenesosan päästöt riittävät nostamaan ilmaston lämpenemisen yli 1,5 asteeseen, vaikka koko muu väestö lopettaisi päästönsä täysin. Tähän kymmenesosaan kuuluu noin 40% suomalaisista.

Otetaan tämä siis huomioon ilmastokriisin hillitsemisessä. Tehdään sopimuksia, jotka auttavat heikoimmassa asemassa olevia ja verotetaan enemmän parempiosaisia. Yksi konkreettinen toimi voisi esimerkiksi olla Oxfam-järjestön esittämä “luksusvero”, joka verottaisi muun muassa extraa useista lomalennoista. Nyt tarvitsemme toimintaa ja päätöksiä niiltä keneltä siihen on varaa: suurvalloilta ja rikkailta Euroopan mailta. Ei enää heikennetä lisää jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ihmisiä ja maita. Se ei ole reilua eikä se ole ilmasto-oikeudenmukaisuuden mukaista.

Teksti:

Jasmin Tuomi & Tilda Sederholm

Lähteet:

http://climatecasechart.com/non-us-case/maria-khan-et-al-v-federation-of-pakistan-et-al/?cn-reloaded=1
https://voelkerrechtsblog.org/articles/global-south-climate-litigation-versus-climate-justice-duty-of-international-cooperation-as-a-remedy/
http://climatecasechart.com/non-us-case/decision-c-03516-of-february-8-2016/
https://yle.fi/uutiset/3-11555007
https://fridaysforfuture.org/september25/
MAPA:n avoin kirje: https://news.trust.org/item/20200917201445-4iew6

Kategoriat
Avoin kirje

Avoin kirje EU:n ENVI-valiokunnan jäsenille

Arvoisat EU:n ENVI-valiokunnan jäsenet Teuvo Hakkarainen, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds sekä varajäsenet Laura Huhtasaari ja Sirpa Pietikäinen

Tällä viikolla Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää Suomen ja EU:n ilmastotoimien kannalta erittäin merkittävästä ilmastolaista. Olennaisin kysymys on, onko EU:n uusi ilmastolaki yhteensopiva Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten kanssa.

Madridin ilmastokokouksen jälkeen EU:n mepit julistivat Euroopan- ja maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Kuitenkaan julistuksen jälkeiset teot eivät ole olleet tarpeeksi suuria kohtaamaamme uhkaan nähden. Vaadimme, että toimitte hätätilassa, niin kuin hätätilassa toimitaan. Hätätilassa ei toimita tekemällä vähän ja pikkuhiljaa. Hätätilassa toimitaan mahdollisimman pikaisesti ja kunnianhimoisesti tavoitteeseen, elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen, pääsemiseksi. EU:n ilmastolain päästövähennystavoitteissa ei ole juurikaan hätätilan tuntua.

Euroopan komissio on esittänyt lakiin kirjattavaksi 50-55% päästövähennysten välitavoitteen vuodelle 2030. Se on kuitenkin auttamatta liian alhainen EU:n ilmastolain tavoitteiden linjaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Parlamentin raportoija Jytte Guteland esittää tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 65%. Se on jo parempi, mutta vielä enemmän olisi tarpeen: UNEP Emission Gap-raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen ilmastopolitiikkaan tarvittaisiin 7,6% vuosittaiset vähennykset. EU:n 65% jää tämän keskiarvon alle. Samoin Suomen ilmastopaneeli esittää 65-70%, Climate Action Tracker vähintään 85% päästövähennyksiä. Näitä lukuja katsoessa jo 65% tuntuu liian pieneltä, puhumattakaan 50-55% tavoitteesta.

Te valiokunnan jäsenet olette sanoneet arvostavanne sitä, mitä esimerkiksi Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit tekevät. Olette puheissanne ja teksteissänne itse peräänkuuluttaneet rohkeutta tehdä ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä. Te, arvoisat edustajat, olette valiokunnassa, te voitte osallistua äänestykseen. Teillä on valta äänestää niitä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Käyttäkää ääntänne.

Me kirjeen allekirjoittaneet vaadimme, että sitoudutte vähintään 65% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n ilmastolaki olisi juuri ja juuri linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Arvoisat valiokunnan jäsenet, se on vähintä, mitä voitte tehdä EU:n ilmastolain suhteen, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää elinkelpoisella maapallolla.

 

Fridays For Future Suomi

350 Finland

Dodo

Greenpeace Suomi

Hiilivapaa Suomi

Ilmastoisovanhemmat – Klimatmor- och farföräldrar

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Suomen YK-nuoret

 

Kategoriat
Blogi

Amazonia tarvitsee meitä

Tänä viikonloppuna, 28.-30. elokuuta, ympäri maailmaa järjestetään protesteja ja osoitetaan mieltä Amazonian ihmisten, alkuperäiskansojen ja sademetsän puolesta. Myös Fridays For Future Suomi osallistuu alkavaan toimintaviikonloppuun somen välityksellä.

Fridays For Future on nuorten ilmastoaktivistien liike, ja ilmastoaktivismia tehdään ennen kaikkea yhdessä. On mahtavaa, kuinka nostamme yhtenä liikkeenä äänemme sellaisten ihmisten puolesta, jotka tälläkin hetkellä elävät – mahdollisesti taistelevat elämästään – lähes toisella puolella maapalloa. Toisella puolella planeettaa, jonka me kaikki haluamme pelastaa.

Ilmastoliike ei ole koskaan vain ilmastoliike. Koska ilmastonmuutos koskettaa koko maailmaa, ei ilmastoliike voi sulkea olennaisuuksia pois. Kun Black Lives Matter-mielenosoitukset olivat kesäkuussa näkyvimmillään, muistutettiin, että ilmastoliike on antirasistinen ja ajaa tasa-arvoisuutta. Pitäisihän jokaisen maapallollamme asuvan olla tasa-arvoinen.

View this post on Instagram

The Amazon rainforest is dying. 🌴🌴🌴 It is the largest rainforest in the world, producing about 6% of the earth’s oxygen and storing a quarter of the CO₂ absorbed by land every year. 🔥🔥🔥 More than 2000 fire hotspots were observed in the Amazon rainforest last June alone. That is the highest number in 13 years! And that was not even in the fire season. 🚜🚜🚜 About 17% of the Amazon rainforest has already been destroyed. If we reach 20-25% deforestation the forest will probably pass the point of no return. 🏜🏜🏜 As deforestation proceeds the forest’s water cycle gets disrupted and in the worst case more than half of the forest will turn into dry savannah. 🌡🌡🌡 Without the Amazon rainforest, it is very likely to be impossible to meet the 1.5 degree target to mitigate climate change. If we lose our forests, we lose the fight against climate change! 🦠🦠🦠 The Coronavirus has worsened the situation. The media’s attention lies on the Covid-19 pandemic and the Brazilian government sees this as an opportunity to cut down environmental restrictions, facilitating illegal deforestation. Covid-19 infections are multiplying exponentially among the indigenous communities in the Amazon. 80% of the world’s biodiversity is found on indigenous peoples’ land. Last year 212 environmental defenders were murdered and now, during the Covid-19 pandemic, over 1000 indigenous villages on alert. Tribes are dying! In order to protect the Amazon it is crucial to defend its indigenous people! ✊✊✊ Join the global Amazon action days this weekend Friday to Sunday! Follow @fridaysforfuture.fi @fridaysforfuturebrasil participate in the online strike and share with all your friends! 💶💶💶 Please also donate to the SOS Amazônia Fund – link in bio! 💚💚💚 #sosamazonia #defendthedefenders #fridaysforfuture #schoolstrike4climate #climatestrikeonline #climatejustice #isvagentsofchange

A post shared by ISV Agents of Change 💚 (@isvagentsofchange) on

Kriisi kuin kriisi

Kriisin edessä emme poikkea vaatimuksistamme. Uusi koronavirus on pelottavan samankaltainen ilmastokriisin kanssa. Hyvä, mutta samalla kovin pelottava asia on se, miten nopeasti ja intensiivisesti koko maailma uuteen virukseen reagoi. Viruksen torjunnassa on tuttuja elementtejä: tutkijoiden kuunteleminen, nopeat toimet, tietoisuuden levittäminen, niiden auttaminen, jotka ovat huonommassa asemassa. Kriisistä kriisinä puhuminen. Samalla tavalla me toivomme ilmastokriisiin suhtauduttavan, ja samoin me itse suhtaudumme koronakriisiin, vaikka se onkin vain pieni näyteikkuna siihen maailmaan, jonka ilmastokriisi tuo tullessaan.

Vaikka Fridays For Future on tunnettu erityisesti koululakoistaan, haluamme puolustaa myös kaikkia niitä ihmisiä, jotka taistelevat luonnon tuhoamista vastaan. Ja Amazonin alkuperäiskansat, jotka elävät Amazonin sademetsässä, kamppailevat nyt myös toista uhkaa vastaan: koronavirusta.

Keväällä, uuden viruksen ilmestyttyä, maasta kuin maasta kuului uutisia katastrofaalisesti kasvavista tartunta- ja kuolemaluvuista. Kesällä tilanne paikoin rauhoittui ja nyt syksyllä monessa maassa yritetään parhaansa, jotta koronatilanne ei paisuisi kevään lukemiin. 

Brasiliassa tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, on ollut koko ajan. Brasilian luoteisosien osavaltiossa Amazonasissa tartuntaluvut ovat korkeat ja alkuperäisväestön keskuudessa on jo kymmeniätuhansia tartuntoja ja tuhansia kuolemia. Alkuperäisväestön tärkein terveydenhuoltojärjestelmä Manauksen kaupungissa on romahtanut. Resursseista on puutetta. Sairaaloissa ei ole edes peruslääkkeitä, -suojaustarvikkeita tai hengityskoneita.

Defend the defenders

Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ilmastokriisin torjumisen kanssa? Sitähän Fridays For Future tavoittelee? Kampanjan hashtag #DefendTheDefenders tiivistää olennaisen. Amazoniassa asuvat alkuperäiskansat ovat niitä, jotka puolustavat sademetsää eniten. Jos puolustajia ei ole, kuka puolustaa? Jos puolustajat joutuvat taistelemaan hengestään toista kriisiä vastaan, kuka pitää luonnon puolia?

Eri alkuperäiskansoja on yli 90 maassa ympäri maailmaa. Jotkut niistä elävät täysin eristyksessä aikamme teollisista yhteiskunnista, jotkut vuorovaikutuksessa eri maiden väestöjen kanssa. Monella alkuperäiskansalla on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: suhde luontoon. Useiden alkuperäiskansojen pitkälle ulottuvaan historiaan kuuluu keskeisesti luonnossa ja luonnon kanssa eläminen. Sukupolvelta toiselle kulkeneet tiedot ja taidot ulottuvat tähän päivään asti luonnon kunnioittamisella ja suojelemisella.

Amazonian alkuperäisväestöjä kohtaan tehdään kuitenkin jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia sortamalla heitä ja tuhoamalla heidän elinympäristöään. Oikeudenmukaisuuden ja luonnon puolesta on syytä taistella, ja hankalassa tilanteessa – tai vaikkei tilanne olisi hankalakaan – ilmastoliike osoittaa tukensa pitkäaikaisimmille luonnonsuojelijoille. Vaikka alkuperäiskansat muodostavat alle 5 prosenttia maailman väestöstä, ne suojelevat 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä.

Elintärkeä ekosysteemi

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä, ja sen keskuudessa sijaitsee myös maailman suurin joen valuma-alue. Amazonin sademetsä on monesta syystä elintärkeä ekosysteemi meidän planeetallemme. Amazonia on biodiversiteetiltään erittäin rikas: sademetsästä löytyy noin kymmenesosa maapallon kaikista lajeista. Alueella asuu 34 miljoona ihmistä, joiden elämäntapa riippuu sademetsästä ja sen resursseista. Amazonin sademetsällä on myös tärkeä rooli alueen vedenkierrossa ja sademäärän säätämisessä. Sademetsä toimii valtavana hiilinieluna, joka sitoo noin neljänneksen maassa varastoituneesta hiilestä.

Noin 17% Amazonin sademetsästä on jo tuhottu, ja WWF:n ennusteen mukaan nykyisellä tahdilla yli neljäsosan sademetsästä tulee häviämään vuoteen 2030 mennessä. Amazonian metsäkadosta Brasilia aiheuttaa yli puolet, mutta metsäkato on lisääntymässä myös muissa Amazonian maissa kuten Boliviassa ja Perussa. Amazonin sademetsän tuhon tärkeimmät aiheuttajat ovat maanviljely (etenkin soijan) ja karjanpito.

Amazonian menetyksellä olisi vakavia seurauksia. Jos saavutamme 20-25% metsäkadon, sademetsä tulee todennäköisesti ylittämään pisteen, josta ei ole enää paluuta. Kun metsäkato etenee, metsien veden kiertokulku häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa yli puolet metsästä muuttuu kuivaksi savanniksi. Sademetsän monimuotoisuuden romahtaminen sekä ilmastonmuutos ovat ihmiskunnalle suuri uhka. Ilmastonmuutoksen kannalta metsäkato sekä lisää hiilidioksidia ilmakehään että poistaa kyvyn sitoa olemassa olevaa hiilidioksidia.

Kauppasopimus edistää lisää tuhoa

EU:n Mercosur-sopimus on suunnitteilla oleva kauppasopimus EU:n ja Etelä-Amerikan yhteismarkkinoiden, eli Mercosurin, välillä. Sen tarkoituksena on helpottaa Mercosur-maiden Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn tuotteiden, kuten naudanlihan, soijan ja bioetanolin, tuontia EU:hun. Valitettavasti nämä tuotteet ovat pääroolissa Amazonin sademetsien tuhoamisessa. EU:n Mercosur-sopimus edesauttaa siis Amazonin sademetsän hävittämistä, jonka seurauksena ilmakehän hiilidioksidi lisääntyy. Kauppasopimuksen myötä alkuperäisväestöä vastaan tehtävät ihmisoikeusloukkaukset tulevat lisääntymään. Jo nyt moni tulee karkotetuksi mailtaan tai jopa salamurhatuksi maa-alueita koskevissa konflikteissa. EU:n Mercosur-sopimus saa myös aikaan massiivisen hinnoittelupaineen eurooppalaisille viljelijöille johtamalla esimerkiksi massatuotettujen naudanlihan ja soijan maahantuonnin kasvuun. Se hyödyttää ilmastolle haitallista autokauppaa ja antaa enemmän valtaa suurten, monikansallisten yhtiöiden käsiin tukahduttaen alueellista kaupankäyntiä. Sopimus on siis ehdottomasti jäädyttävä.

Tyhjiä lupauksia?

EU:n Mercosur-sopimus on yksi asioista, joihin Euroopan päättäjät pystyisivät toimillaan vaikuttamaan. Maailman suurimman sademetsän kohtalo on tehtävän politiikan varassa. Suuri vastuu on myös/etenkin Etelä-Amerikan päättäjien harteilla. Kuitenkin koronan vallitessa Brasilian ympäristöministeri Ricardo Salles on todennut pandemian olevan “tilaisuus vähentää ympäristörajoituksia Amazoniassa, kun mediahuomio on rajoitettua”. Vuonna 2019 Davosin talousfoorumissa pitämässä puheessaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaro sanoi seuraavasti: “Millään muulla maalla ei ole niin paljon metsää kuin Brasilialla. Brasilia on maa, joka suojelee ympäristöä eniten.” Yksi niistä lupauksista, joka olisi syytä lunastaa, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Mitä minä voin tehdä?

Miten sitten täältä Suomesta käsin voi mitenkään vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu Amazonin sademetsissä? Vaihtoehtoja on paljonkin.

Fridays For Futuren SOS Amazonia-kampanja lähti lahjoitusten keräämisestä Amazonasin terveydenhuollolle ja alkuperäiskansojen elinolojen paranemisen kautta myös arvokkaan luonnon säilyttämiselle. Lahjoittaa voi osoitteessa https://www.sosamazonia.fund/. Kaverillekaan vinkkaaminen ei ole kiellettyä, ja pieninkin rahasumma auttaa.

Olet jo lukenut Amazonian tilanteesta tästä tekstistä, mahtavaa. Vaikuttaakseen on hyvä tietää asian laita. Luettuasi asioista voit valistaa muita, ja ennen kaikkea painostaa poliitikkoja: myös esimerkiksi sähköpostin tai muun viestin lähettäminen heille on tehokas vaikutuskeino. Netistä löytää lukuisia vetoomuksia Amazonian pelastamiseen liittyen.

Tänään on perjantai, ja toimintapäiviä Amazonian hyväksi on vielä jäljellä. Tänään somessa voi onlinelakkoilla Amazoniaa tukien hashtageillä #SOSAmazonia #AmazonFires #DefendTheDefenders. Huomenna vuorossa on päättäjien painostusta: voit piirtää silmät käsiisi, ottaa kuvan, ja postata someen hashtageillä #SOSAmazonia #WeAreWatchingYou #StopEuMercosur. Myös Twitterissä voi valittaa, kysellä ja torua samoilla hashtageilla tägäten esimerkiksi EU-komission Suomalaisia (Twitter-myrskyä klo 17 lähtien). Sunnuntaina huomio keskittyy etelä-amerikkalaisiin johtajiin hashtageillä #SOSAmazonia ja #WeAreWatchingYou. Twiittejä voi kohdistaa etelä-amerikkalaisille päättäjille taas klo 17. Someen voit postata hashtagien kera myös videon, jossa lyöt kattilaa lusikalla ikkunan edessä huutaen esim. “SOS Amazonia”, “Pysäytetään metsäkato”, “Pelastetaan sademetsä” tms.

Jos olet kiinnostunut maapallon ja luonnon suojelemisesta enemmän, voit myös liittyä meihin osallistuaksesi jatkossa tämänkaltaiseen toimintaan. 

Kaikkea ei tarvitse tietenkään tehdä ja pieninkin rahasumma tai somepäivitys auttaa. 

Ennen kaikkea kannattaa pitää silmällä Suomen ja kansainvälisen FFF:n someja. Paljon toimintaa on luvassa!

Lähteet:

https://www.nationalgeographic.com/environment/2018/11/can-indigenous-land-stewardship-protect-biodiversity-/

https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples

https://www.sosamazonia.fund/en

https://www.nationalgeographic.com/environment/2019/08/why-amazon-doesnt-produce-20-percent-worlds-oxygen/

https://www.nationalgeographic.com/environment/global-warming/deforestation/

https://wwf.panda.org/our_work/our_focus/forests_practice/deforestation_fronts2/deforestation_in_the_amazon/

https://finnwatch.org/fi/blogi/648-miten-eu:n-ja-brasilian-vaelinen-kauppasopimus-vaikuttaa-sademetsaetuhoihin

Fridaysforfuture -Instagramkäyttäjä

Kirjoittajat: Tilda Sederholm ja Aidan Mendoza Hayward