Kategoriat
Uncategorized

Ilmastokasvatus Vaatimukset

Luovutimme tänään 14.4 opetus -ja kulttuuriministeri Jussi Saramolle Euroopan Fridays For Futuren ilmastokasvatusvaatimukset.

Ongelma

Ihmiskunta on ennennäkemättömien ilmasto- ja biodiversiteettikriisien uhkien edessä. Kriisien perimmäiset syyt ovat nyky-yhteiskunnassa, joka rakentuu jatkuvalle materiaalisen kulutuksen kasvulle samaan aikaan sivuuttaen täysin planetaariset rajat. Tämä vakava hätätila heikentää tällä hetkellä nuorten luottamusta tulevaisuuteensa ja aiheuttaa vakavaa ahdistusta. Universaalin ja kattavan ilmastokasvatuksen avulla nuorille voidaan antaa mahdollisuus ottaa vastuuta tulevaisuudestaan ja taistella aktiivisesti ilmastokriisiä vastaan.

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta on kattava opetussuunnitelma, joka perustuu kestävyyteen ja vaalii ihmiskunnan yhteyttä luontoon. Sen tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen käsitys meneillään olevasta ilmasto- ja biodiversiteettikriisistä ja sen syistä ja seurauksista, helpottaa kestävien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistä, sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua aktiivisesti oikeudenmukaisen, kestävän yhteiskunnan luomiseen.

1. vaatimus: Ilmastokasvatuksen pitää olla saatavilla kaikille riippumatta etnisyydestä, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta, ja sitä pitää toteuttaa opetuksen jokaisella asteella.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit eivät tunne rajoja. Ne vaikuttavat nykyisiin ja tuleviin sukupolviin, ja niiden hillitseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Vain varmistamalla ilmastokasvatus kaikille, kansakunnat voivat jakaa yhteisen käsityksen kriiseistä ja toteuttaa tehokkaita, pitkäaikaisia ​​globaaleja ratkaisuja.

2. vaatimus: Ilmastokasvatus pitää sisällyttää jokaisen opetussuunnitelman perusteisiin ja täten sitä pitää opettaa jokaisessa oppiaineessa. Oppilaiden pitää saada tietoa ilmastokriisin tieteellisistä, sosiaalisista ja eettisistä näkökulmista.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit ovat monitahoisia tieteellisiä, sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä, joiden hillitseminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä niiden syistä ja seurauksista. Opiskelijoilla on oltava kyky muodostaa yhteyksiä kriisien eri puolien välille sekä harjoittaa kriittistä ajattelua mielenkiintoisen, opiskelijakeskeisen oppimisen kautta kaikilla tieteenaloilla.

3. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää tarjota työkalut ja tuki oppilaiden ja opettajien auttamiseksi ilmastoahdistuksen ja mielenterveysongelmien käsittelyssä.

Ilmastoahdistus ja mielenterveysongelmat vaarantavat ihmisten kyvyn opiskella ja tehdä töitä, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän elämänlaatuunsa ja toimintakykyynsä sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Edistämällä opiskelijoiden ja opettajien mielenterveyttä parannetaan heidän hyvinvointiaan ja kykyään osallistua yhteiskuntaan.

4. vaatimus: Kaikki opettajat pitää kouluttaa ilmastokasvatusta varten, ja opettajille pitää tarjota opetusmateriaalit ja opetusohjelmat.

Ilman tehokkaita, hyvin koulutettuja opettajia oppilaat ovat huonosti valmistautuneita osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja puuttumaan meneillään oleviin ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Opettajille on annettava tarvittavat tiedot ja välineet, jotta ilmastokasvatus voidaan sisällyttää heidän oppiaineisiinsa ja tieteenaloihinsa opetussuunnitelman kautta pakollisella opettajankoulutuksella ja jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä.

5. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää olla aloitteellisia vastuullisuuden kehittämisessä luonnon ja yhteiskunnan osalta, sekä sitouttaa opiskelijat harjoittamaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Tänä ennennäkemättömänä ekologisen ja sosiaalisen kriisin aikana opiskelijoiden on elintärkeää olla perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää kunnioitus ja vastuu luonnosta sekä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kuten koronapandemian myötä on nähty, välinpitämättömyys muita kohtaan on maksanut tuhansia ihmishenkiä ja miljoonia euroja. Kouluilla on merkittävä rooli opiskelijoiden ja siten koko yhteiskunnan arvojen ja elämän valintojen muodostumisessa. Ilmastokasvatuksen käyttöönotto on äärimmäisen tärkeää sen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan.

6. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja olla edelläkävijöitä tällä osa-alueella. Näin ollen kaikkien koulujen täytyy olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja kaikki uudet koulut pitää rakentaa päästöttömiksi.

Koulujen tulee esimerkein ja innovaatioita tukemalla edistää tietoa ja perustaitoja ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyen. Kun kestävä kehitys on opetuksen keskiössä alusta alkaen, voidaan tulevaisuudessa välttyä merkittäviltä haitoilta kun yhteiskunta joutuu sopeutumaan kriiseihin yhä enemmän.

Kategoriat
Lakko

Kansainvälinen ilmastolakko 19.3.

Koronaviruspandemian aiheuttamista sulkutiloista huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa edelleen. Nykyisellä menolla ilmasto lämpenee yli 3 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämänhetkiset toimet eivät siis riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Globaaleja hiilidioksidipäästöjä on reilusti vähennettävä, fossiilisista polttoaineista pitää luopua ja hiilinielujen määrää on kasvatettava.

19.3. kansainvälisessä ilmastolakossa lakkoilemme Pariisin sopimuksen mukaisten ilmastotoimien puolesta ja tuodaksemme ilmastokriisille huomiota. Vaadimme oikeudenmukaisia ja kiireellisiä ilmastotoimia.

Lakkoilla voi osallistumalla valtakunnalliseen striimiin puhujana tai katsojana. Myös paikallisiin videopuheluihin voi liittyä oman lakkokyltin kanssa. Kannustamme postaamaan someen hashtageilla #ilmastolakko, #ClimateStrikeOnline ja #NoMoreEmptyPromises. Linkit striimiin ja videopuheluihin tullaan jakamaan sosiaalisessa mediassa, joten laitathan seurantaan some-tilimme: Instagramissa @fridaysforfuture.fi, Facebookissa @fridaysforfutureSuomi ja Twitterissä @FFFSuomi .

ILMOITTAUDU PUHUJAKSI

Miten ja Kuinka lakkoilla

Kategoriat
Avoin kirje

Avoin kirje EU:n ENVI-valiokunnan jäsenille

Arvoisat EU:n ENVI-valiokunnan jäsenet Teuvo Hakkarainen, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds sekä varajäsenet Laura Huhtasaari ja Sirpa Pietikäinen

Tällä viikolla Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää Suomen ja EU:n ilmastotoimien kannalta erittäin merkittävästä ilmastolaista. Olennaisin kysymys on, onko EU:n uusi ilmastolaki yhteensopiva Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten kanssa.

Madridin ilmastokokouksen jälkeen EU:n mepit julistivat Euroopan- ja maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Kuitenkaan julistuksen jälkeiset teot eivät ole olleet tarpeeksi suuria kohtaamaamme uhkaan nähden. Vaadimme, että toimitte hätätilassa, niin kuin hätätilassa toimitaan. Hätätilassa ei toimita tekemällä vähän ja pikkuhiljaa. Hätätilassa toimitaan mahdollisimman pikaisesti ja kunnianhimoisesti tavoitteeseen, elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen, pääsemiseksi. EU:n ilmastolain päästövähennystavoitteissa ei ole juurikaan hätätilan tuntua.

Euroopan komissio on esittänyt lakiin kirjattavaksi 50-55% päästövähennysten välitavoitteen vuodelle 2030. Se on kuitenkin auttamatta liian alhainen EU:n ilmastolain tavoitteiden linjaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Parlamentin raportoija Jytte Guteland esittää tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 65%. Se on jo parempi, mutta vielä enemmän olisi tarpeen: UNEP Emission Gap-raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen ilmastopolitiikkaan tarvittaisiin 7,6% vuosittaiset vähennykset. EU:n 65% jää tämän keskiarvon alle. Samoin Suomen ilmastopaneeli esittää 65-70%, Climate Action Tracker vähintään 85% päästövähennyksiä. Näitä lukuja katsoessa jo 65% tuntuu liian pieneltä, puhumattakaan 50-55% tavoitteesta.

Te valiokunnan jäsenet olette sanoneet arvostavanne sitä, mitä esimerkiksi Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit tekevät. Olette puheissanne ja teksteissänne itse peräänkuuluttaneet rohkeutta tehdä ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä. Te, arvoisat edustajat, olette valiokunnassa, te voitte osallistua äänestykseen. Teillä on valta äänestää niitä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Käyttäkää ääntänne.

Me kirjeen allekirjoittaneet vaadimme, että sitoudutte vähintään 65% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n ilmastolaki olisi juuri ja juuri linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Arvoisat valiokunnan jäsenet, se on vähintä, mitä voitte tehdä EU:n ilmastolain suhteen, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää elinkelpoisella maapallolla.

 

Fridays For Future Suomi

350 Finland

Dodo

Greenpeace Suomi

Hiilivapaa Suomi

Ilmastoisovanhemmat – Klimatmor- och farföräldrar

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Suomen YK-nuoret