Kategoriat
Uncategorized

Fridays for Future vastaan turveala?

Turveala osoittaa tänään, 30.4., mieltään Helsingissä. He vastustavat energiaturpeen veronkorotusta ja vaativat turpeen luokittelun muuttamista uusiutuvaksi energialähteeksi. Heidän mukaansa se on ratkaisu alan ahdinkoon. Mielenosoitus mainostaa vahvasti kansalaisaloitetta, joka tähtää juuri tähän.

 

Me ymmärrämme turvealan työntekijöiden suuttumuksen, ahdistuksen ja pelon tulevasta. Ymmärrämme tarpeen osoittaa mieltä, ja sen, mistä tämä kaikki kumpuaa. Emme voi kuitenkaan seistä mielenosoituksen tavoitteen takana. Turveala tulee ajaa alas, mutta siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Fridays for Future Suomi yhtyy kuitenkin turvealan vaatimukseen: hallituksen tulee kantaa tästä vastuu.

 

Mitään energiamuotoa ei voida julistaa poliittisella päätöksellä vähäpäästöiseksi, jos se ei sitä ole. Turve tuottaa noin 12 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, eikä päästöjä uudelleenluokittelulla ajeta alas. Uusiutumistahti ei siis ole ongelma, vaan päästöt. Nämä vähenevät lopettamalla turpeenpoltto, eivätkä Suomen hallituksen julistukset vaikuta tämän energiamuodon päästöihin. Uusiutuvuus ei automaattisesti siis tarkoita vähäpäästöistä. Uusiutuu mihin tahtiin tahansa, turpeenpolton päästöt ovat liian korkeat, jotta sitä voisi jatkaa kestävässä yhteiskunnassa.

 

On ollut jo kauan tiedossa, ettei turpeenpoltolla ole tulevaisuutta. Reilu siirtymä muille aloille olisi voitu aloittaa hyvissä ajoin, mutta päättäjät valitsivat toimia toisin. Nyt alan tilanne muistuttaa enemmänkin vapaapudotusta, kaikista sille suoduista tuista huolimatta.

 

Nyt pitäisi tukea turvealan työntekijöitä siirtymässä uusiutuville aloille, jotka ovat tulevaisuus turpeen jälkeen. Valtion apu tässä on tärkeää, ja sen on taattava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Ensimmäinen vaihe tässä on selkeä linjaus turpeen energiakäytön lopettamisesta. Esimerkiksi Irlannissa, jossa turvetta on käytetty polttoaineena jo ennen Suomea (https://www.hs.fi/talous/art-2000006446466.html), on linjattu turpeenpolton päättyvän vuoteen 2023 mennessä. Suomessa turpeenpoltolle ei ole asetettu selkeää päättymispäivämäärää.

 

Tämän jälkeen valtio voi tukea siirtymää muun muassa tarjoamalla uudelleenkoulutusta turvealan työntekijöille sekä rahaa soiden ennallistamiseen. Irlannissa rahaa on käytetty myös esimerkiksi pitkospuiden rakentamiseen suoalueille, mikä tuo soiden luontoympäristön paikallisten saavutettaviin. Siirtymää voidaan rahoittaa esimerkiksi EU:n kestävän siirtymän rahaston avulla. On kuitenkin selvää, että turvealaa ei voi, eikä sitä tule pelastaa.

 

Ilmastovaikutusten lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös turpeennoston muut ympäristövaikutukset: Suomessa pesivästä 20 suolintulajista peräti 12 on uhanalaisia.  1980-luvun alun jälkeen kannat ovat jopa puolittuneet. Syitä tähän ovat soiden ojitus, ilmastokriisi ja turvetuotanto. Suomessa uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa kasvamistaan, ja nykyään jopa joka toinen lintu Suomessa on luokiteltu uhanalaiseksi. (https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf)

 

Suomalaisen suoluonnon suojelulla on tärkeä merkitys koko Euroopan biodiversiteetille: Suomeen on kerääntynyt suuri osa Euroopan suolinnustosta, sillä Suomi on ollut ennen soinen maa. Iso osa luonnonmukaisista soista on kuitenkin tuhottu, ja koskemattomista soista on jäljellä enää rippeet. Uhanalaistumisen pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden huomiointia jokaisessa asiassa.

 

Usein kuulee mainittavan, että kotimaisen turvetuotannon alasajo tarkoittaa venäläisen hakkeen lisäämistä. Näin ei tarvitse olla. Vetoammekin hallitukseen, jotta se asettaisi selkeät raamit tälle kehitykselle: polttoon perustuvat ratkaisut eivät ole kestävä vaihtoehto. Tilalle on saatava aidosti kestäviä energialähteitä.

 

Lisäksi kuulee vedottavan huoltovarmuuteen. On totta, että Suomeen tuodaan paljon sähköä ulkomailta. Taloudellisesti tämä on kuitenkin järkevää: omavaraisuus, johon Suomi kyllä halutessaan pystyisi, tulisi kalliiksi kuluttajille, veronmaksajille tai molemmille. Se ei olisi siis järkevää. Suurin osa Suomeen tuotavasta sähköstä tulee Ruotsista, jossa se tuotetaan edullisesti vesivoimalla. (https://yle.fi/uutiset/3-11103633)

 

“Poliittisten päätösten takia kotimainen turve on menettänyt kilpailukykynsä.”

Tämä turvealan mainostaman kansalaisaloitteen toteama pitää osittain paikkansa, ja näin tulee ollakin. Suurempi syy on kuitenkin kansainvälinen päästökauppa, joka juontaa juurensa siihen samaan syyhyn, minkä takia turpeenpoltosta pitää luopua: ilmastokriisiin. Me emme voi jatkaa saastuttavan alan tukemista. Sen sijaan meidän tulee tukea ihmisiä, jotka nyt kärsivät päättäjien vitkuttelusta. Ala tulee ryminällä alas kansainvälisen yhteisön alkaessa vihdoin heräillä ilmastokriisiin. Voimme vain toivoa, että tällä kertaa päättäjät kantavat vastuunsa.

Kategoriat
Blogi

Ilmastokasvatusvaatimukset

Luovutimme tänään 14.4 opetus -ja kulttuuriministeri Jussi Saramolle Euroopan Fridays For Futuren ilmastokasvatusvaatimukset.

Ongelma

Ihmiskunta on ennennäkemättömien ilmasto- ja biodiversiteettikriisien uhkien edessä. Kriisien perimmäiset syyt ovat nyky-yhteiskunnassa, joka rakentuu jatkuvalle materiaalisen kulutuksen kasvulle samaan aikaan sivuuttaen täysin planetaariset rajat. Tämä vakava hätätila heikentää tällä hetkellä nuorten luottamusta tulevaisuuteensa ja aiheuttaa vakavaa ahdistusta. Universaalin ja kattavan ilmastokasvatuksen avulla nuorille voidaan antaa mahdollisuus ottaa vastuuta tulevaisuudestaan ja taistella aktiivisesti ilmastokriisiä vastaan.

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta on kattava opetussuunnitelma, joka perustuu kestävyyteen ja vaalii ihmiskunnan yhteyttä luontoon. Sen tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen käsitys meneillään olevasta ilmasto- ja biodiversiteettikriisistä ja sen syistä ja seurauksista, helpottaa kestävien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistä, sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua aktiivisesti oikeudenmukaisen, kestävän yhteiskunnan luomiseen.

1. vaatimus: Ilmastokasvatuksen pitää olla saatavilla kaikille riippumatta etnisyydestä, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta, ja sitä pitää toteuttaa opetuksen jokaisella asteella.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit eivät tunne rajoja. Ne vaikuttavat nykyisiin ja tuleviin sukupolviin, ja niiden hillitseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Vain varmistamalla ilmastokasvatus kaikille, kansakunnat voivat jakaa yhteisen käsityksen kriiseistä ja toteuttaa tehokkaita, pitkäaikaisia ​​globaaleja ratkaisuja.

2. vaatimus: Ilmastokasvatus pitää sisällyttää jokaisen opetussuunnitelman perusteisiin ja täten sitä pitää opettaa jokaisessa oppiaineessa. Oppilaiden pitää saada tietoa ilmastokriisin tieteellisistä, sosiaalisista ja eettisistä näkökulmista.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit ovat monitahoisia tieteellisiä, sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä, joiden hillitseminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä niiden syistä ja seurauksista. Opiskelijoilla on oltava kyky muodostaa yhteyksiä kriisien eri puolien välille sekä harjoittaa kriittistä ajattelua mielenkiintoisen, opiskelijakeskeisen oppimisen kautta kaikilla tieteenaloilla.

3. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää tarjota työkalut ja tuki oppilaiden ja opettajien auttamiseksi ilmastoahdistuksen ja mielenterveysongelmien käsittelyssä.

Ilmastoahdistus ja mielenterveysongelmat vaarantavat ihmisten kyvyn opiskella ja tehdä töitä, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän elämänlaatuunsa ja toimintakykyynsä sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Edistämällä opiskelijoiden ja opettajien mielenterveyttä parannetaan heidän hyvinvointiaan ja kykyään osallistua yhteiskuntaan.

4. vaatimus: Kaikki opettajat pitää kouluttaa ilmastokasvatusta varten, ja opettajille pitää tarjota opetusmateriaalit ja opetusohjelmat.

Ilman tehokkaita, hyvin koulutettuja opettajia oppilaat ovat huonosti valmistautuneita osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja puuttumaan meneillään oleviin ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Opettajille on annettava tarvittavat tiedot ja välineet, jotta ilmastokasvatus voidaan sisällyttää heidän oppiaineisiinsa ja tieteenaloihinsa opetussuunnitelman kautta pakollisella opettajankoulutuksella ja jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä.

5. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää olla aloitteellisia vastuullisuuden kehittämisessä luonnon ja yhteiskunnan osalta, sekä sitouttaa opiskelijat harjoittamaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Tänä ennennäkemättömänä ekologisen ja sosiaalisen kriisin aikana opiskelijoiden on elintärkeää olla perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää kunnioitus ja vastuu luonnosta sekä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kuten koronapandemian myötä on nähty, välinpitämättömyys muita kohtaan on maksanut tuhansia ihmishenkiä ja miljoonia euroja. Kouluilla on merkittävä rooli opiskelijoiden ja siten koko yhteiskunnan arvojen ja elämän valintojen muodostumisessa. Ilmastokasvatuksen käyttöönotto on äärimmäisen tärkeää sen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan.

6. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja olla edelläkävijöitä tällä osa-alueella. Näin ollen kaikkien koulujen täytyy olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja kaikki uudet koulut pitää rakentaa päästöttömiksi.

Koulujen tulee esimerkein ja innovaatioita tukemalla edistää tietoa ja perustaitoja ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyen. Kun kestävä kehitys on opetuksen keskiössä alusta alkaen, voidaan tulevaisuudessa välttyä merkittäviltä haitoilta kun yhteiskunta joutuu sopeutumaan kriiseihin yhä enemmän.

Kategoriat
Lakko

Kansainvälinen ilmastolakko 19.3.

Koronaviruspandemian aiheuttamista sulkutiloista huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa edelleen. Nykyisellä menolla ilmasto lämpenee yli 3 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämänhetkiset toimet eivät siis riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Globaaleja hiilidioksidipäästöjä on reilusti vähennettävä, fossiilisista polttoaineista pitää luopua ja hiilinielujen määrää on kasvatettava.

19.3. kansainvälisessä ilmastolakossa lakkoilemme Pariisin sopimuksen mukaisten ilmastotoimien puolesta ja tuodaksemme ilmastokriisille huomiota. Vaadimme oikeudenmukaisia ja kiireellisiä ilmastotoimia.

Lakkoilla voi osallistumalla valtakunnalliseen striimiin puhujana tai katsojana. Myös paikallisiin videopuheluihin voi liittyä oman lakkokyltin kanssa. Kannustamme postaamaan someen hashtageilla #ilmastolakko, #ClimateStrikeOnline ja #NoMoreEmptyPromises. Linkit striimiin ja videopuheluihin tullaan jakamaan sosiaalisessa mediassa, joten laitathan seurantaan some-tilimme: Instagramissa @fridaysforfuture.fi, Facebookissa @fridaysforfutureSuomi ja Twitterissä @FFFSuomi .

ILMOITTAUDU PUHUJAKSI

Miten ja Kuinka lakkoilla

Kategoriat
Avoin kirje

Avoin kirje EU:n ENVI-valiokunnan jäsenille

Arvoisat EU:n ENVI-valiokunnan jäsenet Teuvo Hakkarainen, Silvia Modig, Ville Niinistö ja Nils Torvalds sekä varajäsenet Laura Huhtasaari ja Sirpa Pietikäinen

Tällä viikolla Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää Suomen ja EU:n ilmastotoimien kannalta erittäin merkittävästä ilmastolaista. Olennaisin kysymys on, onko EU:n uusi ilmastolaki yhteensopiva Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten kanssa.

Madridin ilmastokokouksen jälkeen EU:n mepit julistivat Euroopan- ja maailmanlaajuisen ilmastohätätilan. Kuitenkaan julistuksen jälkeiset teot eivät ole olleet tarpeeksi suuria kohtaamaamme uhkaan nähden. Vaadimme, että toimitte hätätilassa, niin kuin hätätilassa toimitaan. Hätätilassa ei toimita tekemällä vähän ja pikkuhiljaa. Hätätilassa toimitaan mahdollisimman pikaisesti ja kunnianhimoisesti tavoitteeseen, elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen, pääsemiseksi. EU:n ilmastolain päästövähennystavoitteissa ei ole juurikaan hätätilan tuntua.

Euroopan komissio on esittänyt lakiin kirjattavaksi 50-55% päästövähennysten välitavoitteen vuodelle 2030. Se on kuitenkin auttamatta liian alhainen EU:n ilmastolain tavoitteiden linjaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Parlamentin raportoija Jytte Guteland esittää tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 65%. Se on jo parempi, mutta vielä enemmän olisi tarpeen: UNEP Emission Gap-raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen ilmastopolitiikkaan tarvittaisiin 7,6% vuosittaiset vähennykset. EU:n 65% jää tämän keskiarvon alle. Samoin Suomen ilmastopaneeli esittää 65-70%, Climate Action Tracker vähintään 85% päästövähennyksiä. Näitä lukuja katsoessa jo 65% tuntuu liian pieneltä, puhumattakaan 50-55% tavoitteesta.

Te valiokunnan jäsenet olette sanoneet arvostavanne sitä, mitä esimerkiksi Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit tekevät. Olette puheissanne ja teksteissänne itse peräänkuuluttaneet rohkeutta tehdä ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä. Te, arvoisat edustajat, olette valiokunnassa, te voitte osallistua äänestykseen. Teillä on valta äänestää niitä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Käyttäkää ääntänne.

Me kirjeen allekirjoittaneet vaadimme, että sitoudutte vähintään 65% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n ilmastolaki olisi juuri ja juuri linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Arvoisat valiokunnan jäsenet, se on vähintä, mitä voitte tehdä EU:n ilmastolain suhteen, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää elinkelpoisella maapallolla.

 

Fridays For Future Suomi

350 Finland

Dodo

Greenpeace Suomi

Hiilivapaa Suomi

Ilmastoisovanhemmat – Klimatmor- och farföräldrar

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Suomen YK-nuoret